Tilinpäätös- ja konsernitilinpäätösneuvonta
Valitse asiantunteva ja luotettava suomalainen tilintarkastusyhteisö.

Pysy ajantasalla seuraamalla Tuokkoa sosiaalisessa mediassa

Tilinpäätös- ja konsernitilinpäätösneuvonta

Tarjoamme asiakkaillemme neuvontaa tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laadinnassa.

Tilinpäätöstä ja konsernitilinpäätöstä koskevat monet määräykset ja muotovaatimukset. Erityisesti suomalaisen konsernitilinpäätöskäytännön kehittämisessä olemme uranuurtajia. Yrityksemme perustaja kanslianeuvos, KHT Yrjö Tuokko kirjoitti ensimmäisen konsernitilinpäätöksiä käsittelevän kirjan jo vuonna 1975.

Osa-alueet, joiden kehittämisessä ja luomisessa tarjoamme apuamme, ovat muun muassa

  • sisäisten erien eliminointi,
  • muuntoero- ja suojauslaskenta,
  • konsolidointiohjelmien käyttöönotto sekä
  • raportointiohjeistuksen ja toimintarutiinien kehittäminen.

Konsernirakenteen suunnittelulla parempaan kannattavuuteen

Konsernirakenteen suunnittelun taustalla ovat usein moninaiset syyt. Tavanomaisia syitä ovat mm. verotuskäytännön, tehokkuuden, riskitekijöiden, liiketoiminnan muutosten, viranomaisvelvoitteiden ja henkilöstöasioiden aiheuttamat syyt.

Konserni vaatii verosuunnittelua

Konsernin verosuunnittelulla pyritään siihen, että konserniyritysten veroseuraamukset olisivat lainsäädännön sallimissa rajoissa optimaaliset. Mitä suuremmasta ja rakenteeltaan laajasta konsernista on kyse, sitä vaativampaa verosuunnittelua se edellyttää. Kansainvälisesti toimivan konsernin verosuunnittelu edellyttää erityisosaamista, jota tarvittaessa kansainvälinen yhteistyökumppanimme Praxity ja sen laaja asiantuntijaverkosto tarjoaa käyttöömme.

Verosuunnittelussa pitää kuitenkin olla jalat maassa. Veron välttelyyn ja uhkarohkeisiin operaatioihin ei pidä ryhtyä. Verosuunnittelun kannalta olisi toivottavaa, että suunnitteluhorisontti voisi olla kohtalaisen pitkä. Tämä toivomus ei viime vuosikymmenten aikana ole kovinkaan hyvin toteutunut. Verolainsäädäntöä on jatkuvasti muutettu. Muutokset ovat olleet vuosittaisia ja suuremmat muutokset ovat seuranneet toisiaan 5 – 10 vuoden välein.

Konsernirakenne tehokkuuden lisääjänä

Tehokkuutta voidaan konsernirakennetta hyväksi käyttämällä parantaa esimerkiksi eriyttämällä joku tai jotkut liiketoiminnat omiksi yhtiöikseen. Yhtiömuodossa toiminnan kannattavuus, rahoitus, tehokkuus ym. ovat yksiselitteisimmin seurattavissa kuin osaston tai muun organisaatioyksikön muodossa tapahtuva seuranta. Yhtiömuoto konkretisoi myös toimitusjohtajan vastuut ja velvollisuudet osastopäällikön tai vastaavan vastuuta ja velvollisuutta selkeämmin. Sillä voi olla myös johdon motivaatiota ja sitoutumista lisäävä vaikutus.

Riskitekijät otettava huomioon

Riskinäkökohdat ovat konsernirakennetta ja sen muutoksia suunniteltaessa varsin painavat silloin, kun on kyse joko sinänsä riskialttiista toiminnasta tai toiminnan harjoittamisesta riskialttiissa ympäristössä. Toiminnan eriyttäminen omaan yhtiöönsä varmistaa sen, että vastuut ja muut taloudelliset seuraamukset eivät kanavoidu emoyritykseen eikä muihin konserniyhtiöihin ellei niihin ole erityisesti sitouduttu.

Riskien osalta tulee kuitenkin ottaa huomioon se, ettei omistuksellinen eriyttäminen yksinomaan riitä suojaamaan tytäryhtiöön kohdistuvilta riskeiltä ja seuraamuksilta. Olennaista on lisäksi se, että tytäryhtiö on myös toiminnallisesti ja hallinnollisesti riittävän itsenäinen, eikä emoyhtiö ”liikaa” määrää ja ohjaa sen toimintaa.

Liiketoiminnan muutokset

Liiketoiminnan muutokset, uusien liiketoimintojen hankkiminen tai vanhoista luopuminen, johtavat käytännössä myös konsernirakenteen pohdiskeluun. On päätettävä, hankitaanko uusi liiketoiminto lisäyksenä jo olemassa oleviin konserniyhtiöihin, emoon tai tytäryhtiöihin, vaiko uuteen perustettavaan yhtiöön. Uudenkin yhtiön kohdalla on ratkaistava, miten se sijoittuu konsernissa. Jos hankinnan kohteena oleva uusi liiketoiminta on jo valmiiksi yhtiömuodossa, on ratkaistava, säilyykö ostettava yhtiö konserniyhtiönä vai sulautetaanko se hankinnan jälkeen johonkin konserniyhtiöön. Jos päädytään viimeksi mainittuun vaihtoehtoon, määrittelee se samalla, mikä konserniyhtiö on ostaja. Ensin mainitussa vaihtoehdossakin on ratkaistava ostetun yhtiön asema konsernissa, onko yhtiö suoraan emoyhtiön omistuksessa vai puoltavatko erityiset syyt sen sijoittamista jonkun tytäryhtiön omistukseen. Jälkimmäinen vaihtoehto johtaa alakonsernin muodostumiseen.

Viranomaisvelvoitteet

Viranomaisvelvoitteet saattavat myös olla syynä konsernirakenteen muodostumiselle. Tällöin kyse on liiketoiminnasta, joka on luvanvaraista tai muutoin edellyttää liiketoimintaa koskevia erityisiä määräaikaisselvityksiä viranomaisille. Tämän kaltaisen liiketoiminnan harjoittaminen saattaa olla perusteltua toteuttaa vain tätä liiketoimintaa harjoittavan yrityksen toimesta sen sijaan, että se tapahtuisi muun liiketoiminnan yhteydessä.

Erillisyyttä harkittaessa merkityksellisiä tekijöitä ovat myös toiminnan laajuus, edellytettyjen seurantatietojen saatavuus, oikeellisuus ja tarkastettavuus. Itsestään selvää on, että erillisen yrityksen muodossa harjoitetun liiketoiminnan tulee olla mittasuhteiltaan riittävän laaja, jotta eriyttäminen olisi taloudellisesti järkevää.

Henkilöstöasiat

Henkilöstöasiat tulee myös ottaa huomioon konsernirakennetta tai sen muutoksia suunniteltaessa. Henkilöstöä koskevassa lainsäädännössä on erilaisia työnantajalle säädettyjä velvollisuuksia, jotka määräytyvät yrityksen koon mukaan. Riippuen siitä, miten merkittäviksi nämä velvollisuudet koetaan, saattaa harkittavaksi tulla toiminnan hajauttaminen kahdelle tai useammalle yritykselle keskitetyn yrityksessä harjoitetun toiminnan asemasta.

Keskittäminen ja vastuukysymykset

Keskittäminen on konsernissa useimmiten koettu tarpeelliseksi eräiden toimintojen osalta. Voidaan sanoa, että mitä laajempi ja mitä moniportaisempi konsernirakenne on kyseessä, sitä olennaisempaa on esimerkiksi seuraavien asioiden keskittäminen emoyrityksessä hoidettavaksi ja päätettäväksi:

  • konsernin rahoitus
  • merkittävät investoinnit
  • konsernijohdon ja tytäryritysten johdon päätösvaltasuhteet
  • konsernin henkilöstöpolitiikka
  • konserniraportoinnin sisältö ja aikataulutus
  • sisäinen valvonta jne.

Yllä oleva esimerkkiluettelo antaa kuvan niistä konsernihallinnon asioista, joilla kokonaisuutta, olipa konserni suuri tai pieni, hallitaan ja pidetään ns. käsissä. Näillä asioilla on myös suora yhteys toiminnan tehokkuuteen ja kannattavuuteen. Konsernia koskevien taloudellista asemaa osoittavien tietojen oikea-aikainen ja luotettava kokoaminen konsernijohdon käyttöön on ehdoton edellytys yhtiökokonaisuuden johtamiseen ja hallinnointiin.

Keskittämiseen liittyen on konsernissa syytä pitää mielessä yhtiökohtainen juridinen erillisyys ja tähän liittyvät vastuukysymykset.

KHT Jari Miikkulainen
jari.miikkulainen@tuokko.fi
p. 050 464 8081

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

 

 

Ota yhteyttä asiantuntijaan

Timo Tuokko
timo.tuokko@tuokko.fi
040 513 1150

Jari Miikkulainen
jari.miikkulainen@tuokko.fi
050 464 8081

Janne Elo
janne.elo@tuokko.fi
050 353 3026

Lue uutisemme