Konkurssivelallisen erityistarkastus osana tehokasta insolvenssimenettelyä

Konkurssipesän pesänhoitajan tulee huolehtia, että velallisen toiminta ennen konkurssia tarkastetaan riittävässä laajuudessa. Konkurssilain mukaan konkurssipesän velkojat voivat päättää velallisen tilien ja toiminnan erityistarkastuksesta, jos velallisen kirjanpito tai muut seikat antavat siihen aihetta. Mikäli varattomassa konkurssipesässä on syytä epäillä rikosta, merkittävää takaisinsaanti-, vahingonkorvaus- tai muuta vastuuperustetta, erityistarkastus saatetaan suorittaa konkurssiasiamiehen päätöksellä ja kustannuksella ja/tai pesä voidaan määrätä julkisselvitykseen.

Erityistarkastuksen suorittajan tulee olla toimeksiannon laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävän perehtynyt mm. osakeyhtiölakiin ja muuhun yhteisölainsäädäntöön, konkurssi-, takaisinsaanti- ja vahingonkorvausoikeuteen sekä rikosoikeuteen ainakin velallisen rikosten osalta. Konkurssiasiain neuvottelukunta suosittelee, että tarkastuksissa käytetään KHT- tai HT-tilintarkastajia ja tilintarkastustoimistoja.

Erityistarkastusryhmä palvelee pesänhoitajia ja selvittäjiä

Erityistarkastuksen tavoitteena on tuottaa tietoa ensisijaisesti pesänhoitajan ja velkojien päätöksen tekoa varten. Tarkastuksella selvitetään, onko velallinen tai tämän edustaja menetellyt sopimattomasti velkojiaan kohtaan ja onko konkurssipesään palautettavissa tai muuten saatavissa varoja. Tarkas-tuskertomuksen perusteella pesänhoitajan ja velkojien tulisi pystyä arvioimaan takaisinsaantiperusteita, mahdollisia velallisen rikoksia ja kirjanpitorikoksia sekä osakeyhtiölain varojenjakosäännösten noudattamista luovuttamiseen saakka. Tarkastustarpeen määrittely tarkastukseen ryhdyttäessä sekä siihen tarkastuksen aikana tehdyt mahdolliset muutokset ja lisäykset sovitaan käytännössä pesänhoitajan kanssa. Yksittäisillä velkojilla voi luonnollisesti olla erityisiä huomioita tai toiveita tarkastuksessa selvitettäväksi tulevista seikoista, jotka pesänhoitaja ottaa huomioon määritellessään tarkastustarvetta.

Erityistarkastuksessa on pitkälti kyse pesänhoitajan tekemän selvitystyön jatkamisesta ja syventämisestä. Jotta erityistarkastuksen suorittajalla, jonka tausta ja kokemus muodostuvat useimmiten tavanomaisista tilintarkastuslain mukaisista vuositilintarkastuksista, olisi edellytyksiä onnistua erityistarkastuksen suorittamisessa siihen liittyvien vaativien tavoitteiden mukaisesti, tarkastuksen tekijällä on oltava myös edellä mainitulla tavalla riittävä perehtyneisyys käytännössä lähes koko insolvenssioikeuden alueeseen.

Asiantuntijoiden avulla parempia tuloksia

Kun erityistarkastusta johtava tarkastaja ja tarkastusryhmän kaikki jäsenet ovat insolvenssioikeuteen asianmukaisesti perehtyneitä, mahdollistuu tilanne, jossa erityistarkastuksen suorittaja puhuu niin sanotusti ”samaa kieltä” pesänhoitajana toimivan juristin kanssa erityistarkastuksen kaikissa vaiheissa, mikä todennäköisimmin tietysti johtaa tehokkaimpaan tarkastukseen ja parhaimpaan lopputulokseen pesänhoidon kannalta, välttäen samalla niin sanotut ”harharetket” eli sellaisten seikkojen yksityiskohtaisen selvittämisen ja havainnoinnin, joilla ei lopulta ole merkitystä pesän tai viranomaisten suorittamien jatkotoimien kannalta.

Määrätyllä tavalla erityistarkastuksen suorittajan ja pesänhoitajan välisen yhteistyön tärkein ja merkittävin kohta kiteytyykin juuri siihen, että erityistarkastuskertomuksen sisältö ja myös muoto on sen käyttäjän eli konkurssihallinnon kannalta oikea ja tehokas eli että pesänhoitaja ja velkojat pys-tyvät sen perusteella arvioimaan paitsi takaisinsaantiperusteita myös mahdollisia velallisen rikoksia ja kirjanpitorikoksia sekä osakeyhtiölain varojenjakoa koskevien ja muiden säännösten (esimerkiksi hallituksen huolellisuusvelvoite) noudattamista. Tämä asia on samalla ehkäpä se eniten keskustelua aiheuttava seikka pesänhoitajien ja erityistarkastuksen suorittajien välillä ja asia, johon on perinteisesti liittynyt nk. odotuskuilua. Parhaimmillaan erityistarkastuskertomus liitteineen on kuitenkin pesänhoitajan näkökulmasta tehokas yhteenveto juuri niistä seikoista, joita pesänhoitaja on erityistarkastuksen muodossa halunnut tarkemmin selvittää, mutta usein myös muista erityistarkastajan löytämistä merkityksellisistä seikoista. Tarkastuskertomukseen sisältyvän yhteenveto-osion ollessa vastaavasti sellainen tiivis ja napakka lista merkityksellisistä seikoista, jonka tekstiä konkurssihallinto voi lähes sellaisenaan hyödyntää jatkotoimenpiteitään eli esimerkiksi takaisinsaantivaatimuksia ja -kanteita sekä haastehakemuksia ja tutkintapyyntöjä varten.