Henkilöyhtiön vastuusuhteista, oman pääoman esittämisestä tilinpäätöksessä ja vastuista yhtiön konkurssissa

1 Henkilöyhtiön vastuusuhteista

Henkilöyhtiöissä[1] yhtiömiesten ja johdon oikeuksista, velvollisuuksista ja vastuista säädetään laissa avoimesta- ja kommandiittiyhtiöstä (AKYL).

Yhtiömiesten keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät ensisijaisesti yhtiömiesten sopimuksen (yhtiösopimus) [2]mukaan. Siltä osin kuin asiasta ei ole sovittu, sovelletaan henkilöyhtiölain säännöksiä (AKYL 2: 1 §).

Henkilöyhtiössä toiminta perustuu yhtiömiesten väliseen luottamukseen. Lain mukaan yhtiömiehellä on oikeus itsenäisesti hoitaa yhtiön asioita ilman toisten yhtiömiesten myötävaikutusta (AKYL 2: 2 §).

Tätä oikeutta ei kuitenkaan ole, jos joku vastuunalainen yhtiömies sen kieltää tai jos toimenpiteestä on sovittu yhtiömiesten kokouksessa (AKYL 2: 3 §).

Kommandiittiyhtiöiden äänettömällä yhtiömiehellä ei ole oikeutta hoitaa yhtiön asioita eikä osallistua yhtiötä koskevaan sitovaan päätöksentekoon, ellei häntä ole valittu yhtiön toimitusjohtajaksi.

Käytännössä yhtiömiesten tulisi yhtiösopimuksessa[3] määritellä yhtiön hoitamiseen ja johtamiseen liittyvät toimintaperiaatteet. Päätökset tulisi vastuusuhteita ajatellen aina myös dokumentoida yhtiömiesten kokouksen pöytäkirjaan.

 

1.1 Yhtiömiesten velkavastuusta

Yhtiömiesten vastuusuhteiden kannalta merkityksellisin on taloudellinen vastuu yhtiön toiminnasta. Lain (AKYL 1:1 §) mukaan yhtiösopimuksen osapuolet – yhtiömiehet – vastaavat kaikista yhtiön velvoitteista, niiden täyteen määrään asti kuin omasta velastaan (rajoittamaton yhteisvastuu).

Yhtiösopimuksessa voidaan kuitenkin yhden tai useamman yhtiömiehen, ei kuitenkaan kaikkien, vastuu rajoittaa sopimuksessa sovittuun omaisuuspanoksen määrään (rajoitettu vastuu). Avoimessa yhtiössä yhtiömiesten vastuuta ei voida rajata. Rajaamismahdollisuus koskee vain kommandiittiyhtiön äänettömiä yhtiömiehiä, ei vastuunalaisia yhtiömiehiä.

Avoimessa yhtiössä edellä todettu merkitsee sitä, että

  • kaikki yhtiömiehet ovat koko omaisuudellaan vastuussa yhtiön veloista, velvoitteista ja sitoumuksista[4].
  • vastuu on yhteisvastuuta eli vaatimus voidaan kohdistaa keneen yhtiömieheen tahansa. Yhtiösopimuksessa sovitut omistussuhteet määrittävät vain yhtiömiesten keskinäiset vastuusuhteet. Niillä ei ole merkitystä suhteessa kolmansiin.

 

Kommandiittiyhtiössä, jossa lain mukaan tulee olla ainakin yksi vastuullinen ja yksi äänetön yhtiömies,

  • vastuulliset yhtiömiehet ovat vastuussa samalla tavoin kuin edellä avoimen yhtiön yhtiömiesten kohdalla on todettu ja
  • äänettömät yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista vain yhtiösopimuksessa sovitun pääomapanoksen määrällä.

 

1.2 Vastuu huolellisuusvelvoitteen noudattamisesta

Yhtiömieheltä ja, jos yhtiössä on toimitusjohtaja, toimitusjohtajalta edellytetään yhtiön asioiden hoidossa huolellisuusvelvoitteen noudattamista. Tästä ei laissa ole erityissäännöstä, mutta asia ilmenee yhtiömiehen ja toimitusjohtajan vahingonkorvausvelvollisuutta koskevasta säännöksestä. Säännöksen mukaan (AKYL 2: 12 §):

Yhtiömies ja toimitusjohtaja on velvollisia korvaamaan vahingon, jonka hän on tässä asemassa tahallisesti tai huolimattomuudesta yhtiölle aiheuttanut.”

Yhtiösopimuksessa voidaan sopia, että yhtiöllä on toimitusjohtaja. Laki ei edellytä toimitusjohtajaa. Toimitusjohtajana voi olla joku avoimen yhtiön yhtiömiehistä tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisista yhtiömiehistä taikka kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies taikka joku ulkopuolinenkin. Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa huolellisuusvelvoitteen ja yhtiömiesten antamien ohjeiden mukaisesti.

Huolellisuusvelvoite edellyttää mm. sitä, että yhtiön toimialaan ja tarkoitukseen kuulumattomaan toimenpiteeseen ei saa ryhtyä ilman kaikkien yhtiömiesten suostumusta (AKYL 2: 2,2 §).

Toimitusjohtajan asemasta on laissa erityissäännös, jonka mukaan jokainen vastuunalainen yhtiömies voi halutessaan erottaa ulkopuolisen toimitusjohtajan tästä tehtävästä (AKYL 2: 4,2 §).

Toimitusjohtajana toimiva yhtiömies voidaan lain mukaan (AKYL 2:5§) erottaa toisten yhtiömiesten yksimielisellä päätöksellä. Äänetön yhtiömies voidaan erottaa kommandiittiyhtiön toimitusjohtajan tehtävistä kuten ulkopuolinen toimitusjohtaja (7:3,2§).

 

Toiminnan organisointi

Huolellisuusvelvoite edellyttää mm. yhtiön toiminnan organisointia siten, että yhtiömiesten keskinäiset vastuut asioiden hoidossa määritellään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhtiömiesten tulee yhtiösopimuksessa tai yhtiömiesten kokouksessa määritellä, miten yhtiön hallintoon ja asioiden hoitoon liittyvät tehtävät ja niistä vastaaminen jaetaan yhtiömiesten kesken.

Tehtävien ja vastuun jaossa on myös määriteltävä, missä asioissa päätökset tulee tehdä yhtiömiesten kokouksessa ja mitkä asiat edellyttävät kaikkien yhtiömiesten (pois lukien äänettömät yhtiömiehet) yksimielistä päätöstä.

Jos yhtiössä on toimitusjohtaja, tulee toimitusjohtajan juoksevan hallinnon hoitoon kuuluvat tehtävät ja oikeudet määritellä kirjallisesti ainakin toimitusjohtajan johtajasopimuksessa ellei niitä ole määritelty yhtiösopimuksessa. Tämä on tärkeää paitsi asioiden huolellisen hoidon kannalta myös toimitusjohtajan vahingonkorvausvastuun näkökulmasta tarkasteltuna. Suurissa henkilöyhtiöissä ja varsinkin sellaisissa, joissa yhtiömiehet ovat juridisia henkilöitä esim. osakeyhtiöitä, on tavanomaista, että henkilöyhtiön toimintaa käytännössä ohjaa yhtiömiesten edustajien muodostama, soveltuvin osin osakeyhtiön hallituksen[5] tapaan organisoitu toimielin toimitusjohtajan vastatessa sen juoksevasta hallinnosta.


Kanneoikeus

Vahingonkorvauskanne yhtiömiestä ja toimitusjohtajaa vastaan on nostettava vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jona aikana kanteen perusteena oleva päätös tehtiin tai toimenpide suoritettiin (AKYL 2: 14,1 §).

Tästä pääsäännöstä on kuitenkin poikkeuksena edellä mainitun lainkohdan toisessa momentissa säädetty kolmen vuoden kanneaika, jota sovelletaan siinä tapauksessa, että yhtiömiehelle ei tilinpäätöksen laatimiselle säädetyssä ajassa ole annettu olennaisesti oikeita ja riittäviä tietoja kanteen perusteena olevasta päätöksestä tai toimenpiteestä.

 

2 Henkilöyhtiön oman pääoman esittämisestä tilinpäätöksessä

2.1 Yhtiömiesten pääomasijoitukset

Kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö voidaan perustaa ilman, että vastuunalaiset yhtiömiehet sijoittavat yhtiöön pääomaa lainkaan. Olennaista on vain se, että omistussuhteet määritellään yhtiösopimuksessa. Vastuunalaiset yhtiömiehet voivat luonnollisesti sijoittaa yhtiöön pääomapanoksia haluamallaan tavalla. Sijoitukset eivät ole riippuvaisia omistussuhteista. Vastaavasti yhtiömiehet voivat nostaa sijoituksensa tai osan siitä pois halutessaan ja toisten yhtiömiesten sen hyväksyessä. On luonnollista, että pääomamuutokset on syytä käsitellä ja sopia yhtiömiesten kokouksessa.

Tilikauden tulokseen (voittoon) yhtiömiehillä on omistusosuuden mukaan määräytyvä oikeus. Tappiosta kaikki vastuunalaiset yhtiömiehet ovat vastuussa yhteisvastuullisesti (AKYL 2:9,2 ja 7:4,2§).

Kommandiittiyhtiön äänettömälle yhtiömiehelle on yhtiösopimuksessa määriteltävä euromääräinen pääomapanos. Äänettömälle yhtiömiehelle maksetaan tilikausittain yhtiösopimuksessa sovitun määräinen korko. Äänettömälle yhtiömiehelle tilikauden alussa maksettuna olleelle pääomapanokselle maksettava korko on voitonjaossa etuoikeutetussa asemassa (7:4,1§).

Henkilöyhtiöiden pääomaan ei liity sidotun pääoman käsitettä. Yhtiömiesten pääomasijoitukset eivät ole sidottua pääomaa miltään osin. Ero osakeyhtiöihin selittyy sillä, että henkilöyhtiöiden toiminnassa yhtiömiesten velkavastuu on rajatonta, eikä ole sidottu pääomasijoituksen määrään (äänettömiä yhtiömiehiä lukuun ottamatta) kuten on asian laita osakeyhtiössä.

Yhtiöpääomaan vaikuttavat yhtiömiesten sijoitukset voidaan jakaa seuraaviin eriin:

  • yhtiösopimuksessa sovitut pääomasijoitukset ja niiden muutokset
  • tilikauden aikaiset yksityisnostot ja -sijoitukset.

 

2.2 Yhtiömiesten lainat ja velat

Edellä todetut yhtiöpääomaan vaikuttavat sijoitukset tulee erottaa yhtiömiehen yhtiölle antamista luotoista tai yhtiöltä ottamista yhtiömiehen luotoista. Näistä tulee olla laadittuna kirjalliset sopimukset niihin liittyvine tavanomaisine ehtoineen ja niistä tulee päättää yhtiömiesten kokouksessa.

Henkilöyhtiölaissa on erityissäännös yhtiömiesten saamisten ja yhtiömiehille olevien velkojen esittämisestä tilinpäätöksessä (AKYL 9:3,1§). Säännöksen mukaan:

”Jos taseeseen avoimessa yhtiössä sisältyy saamisia yhtiömiehiltä tai kommandiittiyhtiössä vastuunalaisilta yhtiömiehiltä taikka velkoja heille, on niiden yhteismäärät ilmoitettava erikseen taseessa tai sen liitteenä. Myös näiden puolesta annettujen panttien ja muiden vakuuksien sekä vastuusitoumusten yhteismäärät on ilmoitettava taseessa tai sen liitteenä. ”

Edellä todetut saamisten, velkojen ja vastuiden yhteismäärät tulee tilinpäätöksessä esitellä yksityiskohtaisesti yhtiömiehittäin.

2.3 Yhtiömiesten pääomasijoitukset ja niiden muutokset kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä

Yhtiömiesten pääomasijoitukset ja niiden muutokset käsitellään tasekaavassa nimikkeessä ”osake-, osuus-, tai muu pääoma”. Henkilöyhtiöissä tästä tase-erästä tulisi käyttää nimikettä ”yhtiöpääoma”.

 

Avoimessa yhtiössä ”yhtiöpääoma”- erään sisällytetään seuraavat pääomamuutokset

  • alkuperäiset pääomasijoitukset
  • edellisten lisäykset ja vähennykset
  • tilikauden yksityisnostot[6]/-sijoitukset
  • tilikauden voiton jako siltä osin kuin taseessa ei ole kattamatonta tappiota[7].

Kommandiittiyhtiössä vastuunalaisten yhtiömiesten pääomasijoitusten kohdalla menettely on sama, kuin edellä avoimen yhtiön kohdalla on esitetty. Sen lisäksi kommandiittiyhtiössä ”yhtiöpääomaan” merkitään myös äänettömien yhtiömiesten pääomapanosten yhteismäärästä.

Henkilöyhtiölaissakin on itse asiassa epäsuorasti esitetty ajatus pääomapanosten säilyttämisestä. Tämä ilmenee lain (AKYL 2: 9,4 §) sanamuodosta:

”Yhtiömiehellä on tilinpäätöksen laatimisen jälkeen oikeus nostaa voitto-osuutensa sikäli kuin sitä ei tarvitse hänen sovitun yhtiöpanoksensa vajauksen täyttämiseen. ”

Yhtiön toiminnan tapahtuessa yhtiömiesten vastuulla ei pääomapanos ole, kuten edellä on todettu, luonteeltaan sidottua pääomaa, vaan muuttuu yhtiömiesten yksityisnostojen ja -sijoitusten vaikutuksesta. Tästä johtuen henkilöyhtiön ”yhtiöpääoma” saattaa tilikausittain muuttua huomattavasti.

Yhtiöpääoman jälkeen henkilöyhtiön taseessa on nimike ”yksityisnostot”. Tämä sisältää vastuunalaisten yhtiömiesten tilikauden aikaiset rahannostot. Yksityisnostot voivat sisältää myös yhtiömiesten tavaranostoja. Henkilöyhtiössä on tavanomaista, että yhtiömiehet palkan asemasta nostavat rahanostoja. Tähän on syynä verotus. Henkilöyhtiön voitto verotetaan yhtiömiesten tulona, koska yhtiö ei ole itsenäinen verosubjekti.

Yksityisnostot esitetään yhtenä summana tilinpäätöstaseessa omana nimikkeenään, mutta ne kohdistetaan liitetiedoissa yhtiömiehittäin kunkin yhtiömiehen pääomasijoituksen vähennykseksi osoittamaan tilinpäätöksen liitetiedoissa edellytettävää selvitystä oman pääoman muutoksesta. Asiaa selventää jäljempänä oleva esimerkki.

Henkilöyhtiön tilinpäätöksessä tulee oman pääoman tilannetta seurata yhtiömieskohtaisesti siten, että tilinpäätöksen liitetiedoissa ilmenee, mikä on kunkin yhtiömiehen sen hetkinen pääomatilanne.

Tästä on henkilöyhtiölaissa erityinen säännös (AKYL 9:3,2§). Erittelyä edellyttää myös kirjanpitolain vaatimus tilikauden oman pääoman muutoksen erittelystä.

Jos vastuunalainen yhtiömies on yksityisnostoina nostanut enemmän kuin mikä on hänen pääomasaldonsa tilikauden alussa, muodostuu yhtiöpääoma hänen osaltaan negatiiviseksi. Jos hän yksityissijoituksena on sijoittanut tilikauden aikana yhtiöön, lisää se hänen yhtiöpääomansa määrää vastaavasti.

 

2.4 Tilikauden voiton ja tappion käsittely tilinpäätöksessä

Tilikauden voiton ja tappion käsittely tilinpäätöksessä määräytyy käytännössä tulokseen kohdistuvan verotusmenettelyn mukaisesti. Henkilöyhtiö ei ole itsenäinen verovelvollinen. Henkilöyhtiö on vain laskentayksikkö, jonka tilinpäätöksen perusteella määräytyvä verotettava voitto verotetaan yhtiömiesten kyseisen verovuoden tulona. Voitto jaetaan yhtiömiehille omistussuhteiden (yhtiöosuuksien) mukaisesti.

Tilikauden tappio vahvistetaan yhtiön tappiona ja siihen sovelletaan tappion vähentämiseen liittyvää verotuskäytäntöä. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiömiehille verotettavaksi jaettavaa voittoa syntyy vasta sen jälkeen, kun yhtiön verotuksessa vähennyskelpoiset tappiot on katettu.

Kommandiittiyhtiön äänettömällä yhtiömiehellä on etuoikeus saada tilikauden voitosta pääomasijoitukselleen maksettava yhtiösopimuksen mukainen korko (AKYL 6:4 §). Äänetön yhtiömies ei vastaa tilikauden tappiosta. Hänellä on kuitenkin oikeus saada pääomasijoitukselleen maksettava korko myös tappiotilikaudelta.

Tilinpäätöksessä tilikauden jakokelpoinen voitto kohdistetaan yhtiömiehille yhtiöosuuksien mukaisesti. Kohdistaminen esitetään oman pääoman muutosta osoittavassa liitetiedossa kuten jäljempänä oleva numeroesimerkki osoittaa.

 

Tappio ja edellisten tilikausien tappio tulee esittää taseessa kohdistamatta sitä yhtiömiehille[8]. Tämä on sopusoinnussa myös edellä todetun verotusmenettelyn kanssa. Lisäksi esitystapa havainnollistaa yhtiön tuloskertymän muodostumista.

2.5 Esimerkki oman pääoman käsittelystä tilinpäätöksessä

Avoin yhtiö perustettu vuonna 2013; Yhtiömiehet A, B ja C ja yhtiösopimuksen mukaiset pääomasijoitukset:

A Pääomasijoitus 50.000 50 %
B Pääomasijoitus 30.000 30 %
C Pääomasijoitus 20.000 20 %

 

Esimerkissä seurataan vain oman pääoman tilannetta tilikausittain, tilikaudella kertyneitä yksityisnostoja ja tilikauden tuloksen käsittelyä.

 

  1. Tilinpäätös 31.12.2013 ensimmäiseltä tilikaudelta

 

Tase 31.12.2013

 

Vastattavaa

Oma pääoma

 
Yhtiöpääoma 100.000
Yksityisnostot – 65.000
Edellisen tilikauden voitto 0
Tilikauden voitto 80.000
  115.000

 

Liitetiedot:

  1. Pääomatilanne yhtiömiehittäin 31.12.2013 tilikauden yksityisnostojen ja tilikauden voiton kohdistamisen jälkeen

 

  A B C Tase
Yhtiöpääoma 1.1

 

50.000 30.000 20.000 100.000
Yksityisnostot

 

– 30.000 – 25.000 – 10.000 – 65.000
Tilikauden voiton kohdistaminen yhtiömiehille + 40.000 + 24.000 + 16.000 + 80.000
Yhtiöpääoma 31.12 + 60.000 + 29.000 + 26.000 + 115.000

  

  1. Yhtiöpääoman jakautuminen yhtiöosuuksien mukaan
A B C Tase
Yhtiöpääoma 31.12 + 60.000 + 29.000 + 26.000 + 115.000
Jako yhtiöosuuksien mukaan – 57.000 – 34.500 – 23.000 – 115.000
+ 2.500 – 5.500 + 3.000

 

  1. Tilanne yhtiömiesten kesken 31.12.2013
–          A velkaa    B:lle 2.500
–          C velkaa    B:lle 3.000
5.500

 

  1. Tilinpäätös 31.12.2014
Tase 31.12.2014

 

Vastattavaa

Oma pääoma

Yhtiöpääoma 115.000
Yksityisnostot – 140.000
Edellisen tilikauden voitto 0
Tilikauden tappio[9] – 50.000
– 75.000

 

Liitetiedot:

 

  1. Pääomatilanne yhtiömiehittäin 31.12.2014 tilikauden yksityisnostojen kohdistamisen jälkeen
A B C Tase
Yhtiöpääoma 1.1 + 60.000 + 29.000 + 26.000 + 115.000
Yksityisnostot – 90.000 – 40.000 – 10.000 – 140.000
Yhtiöpääoma 31.12. – 30.000 – 11.000 + 16.000 – 25.000
Tilikauden tappio – 50.000
Oma pääoma – 75.000

 

  1. Yhtiöpääoman jakautuminen yhtiöosuuksien mukaan

 

A B C Tase
Yhtiöpääoma 31.12 – 30.000 – 11.000 + 16.000 – 25.000
Jako yhtiöosuuksien mukaan – 12.500 – 7.500 – 5.000 – 25.000
– 17.500 – 3.500 + 21.000
  1. Tilanne yhtiömiesten kesken 31.12.2014
– A velkaa    C:lle 17.500
– B velkaa    C:lle 3.500
21.000

 

  1. Tilinpäätös 31.12.2015, konkurssitilinpäätös

 

Tase 31.12.2015

 

Vastattavaa

 

Oma pääoma

Yhtiöpääoma – 25.000
Yksityisnostot – 31.000
Edellisen tilikauden tappio – 50.000
Tilikauden tappio – 30.000
– 136.000

 

Liitetiedot:

 

  1. Pääomatilanne yhtiömiehittäin 31.12.2015 tilikauden yksityisnostojen jälkeen
A B C Tase
Yhtiöpääoma 1.1. – 30.000 – 11.000 + 16.000 – 25.000
Yksityisnostot – 15.000 – 6.000 – 10.000 – 31.000
Yhtiöpääoma 31.12. – 45.000 – 17.000 + 6.000 – 56.000
Edell. tilik. tappio – 50.000
Tilikauden tappio – 30.000

 

  1. Yhtiöpääoman jakautuminen yhtiöosuuksien mukaan
A B C Tase
Yhtiöpääoma 31.12. – 45.000 – 17.000 + 6.000 – 56.000
Jako yhtiöosuuksien mukaan – 28.000 – 16.800 – 11.200 – 56.000
– 17.000 – 200 + 17.200

 

 

  1. Tilanne yhtiömiesten kesken 31.12.2015

 

– A velkaa    C:lle 17.000
– B velkaa    C:lle 200
17.200

 

3        Vastuusuhteet henkilöyhtiön konkurssissa

3.1 Yhtiömiesten velkavastuu henkilöyhtiölain mukaan

Avoimessa yhtiössä kaikki yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiössä kaikki vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhtiön veloista kaikella omaisuudellaan kuten omasta velastaan (AKYL 1: 1 §).

Velkavastuu ei määräydy yhtiön taseessa olevan tappion[10] mukaan, vaan yhtiön varojen ja velkojen perusteella. Siltä osin kuin yhtiön varat eivät kata yhtiön velkoja vastuussa ovat yhtiömiehet.

Edellä olevassa esimerkissä, jossa konkurssitaseen tappio on 80.000 ja koko pääoma negatiivinen 136.000, yhtiömiesten velkavastuu ei määräydy näiden kulujen perusteella, vaan yhtiön varojen ja velkojen perusteella.

 

Oletetaan, että yhtiön konkurssissa:

–          Velat ovat 250.000
–          Omaisuuden realisointitulot 80.000
Alikate 170.000

 

Yhtiömiesten velkavastuu on 170.000, josta kaikki yhtiömiehet ovat yhteisvastuullisesti vastuussa omistussuhteista riippumatta.

Lain mukaan (AKYL 4.2§), kun yhtiön omaisuus luovutetaan konkurssiin, yhtiömieheltä voidaan heti vaatia myös yhtiön erääntymättömän velan maksua. Toisin sanoen keneltä tahansa vastuulliselta yhtiömieheltä voidaan välittömästi konkurssiin asettamisen jälkeen vaatia kaikkien yhtiön velkojen maksua, yhtä hyvin erääntyneiden kuin erääntymättömienkin. Käytännössä tämä saattaa johtaa siihen, että yhtiömieskin joutuu konkurssiin. Maksua voidaan vaatia heti odottamatta pesässä olevan varallisuuden rahaksimuuttoa. [11]

Omistussuhteilla on merkitystä vain yhtiömiesten keskinäisissä regressioikeuksissa. Yhtiömiesten yksityisnostoilla ei ole suoranaista merkitystä velkavastuun määrään, vaikka ylisuuret yksityisnostot usein käytännössä ovat merkittävä syy yhtiön velkaantumiseen. Omistussuhteista poikkeavat yksityisnostot johtavat myös yhtiömiesten keskinäisiin saamis- ja velkasuhteisiin, kuten edellä oleva esimerkki osoittaa.

Yksityisnostoilla saattaa olla merkitystä takaisinsaantilain näkökulmasta tarkasteltuna. Tätä tarkastellaan jäljempänä kohdassa 3.2.

Pääomavajauksen palauttaminen

 Mikäli edellä olevassa esimerkissä yhtiömiehet olisivat konkurssin välttämiseksi halunneet palauttaa yhtiösopimuksen mukaisen yhtiöpääomatilanteen ja kattaneet myös varojen arvostukseen liittyvän alikatteen, olisi heidän tullut suorittaa lisäpanostuksia seuraavasti:

 

A B C Tase
Yhtiöpääoma 31.12.2015 – 17.000 – 200 + 17.200 0
Lisäsijoitus + 67.000 + 30.200 +2.800 + 100.000
Yhtiöpääoma + 50.000 + 30.000 + 20.000 + 100.000
Tappiosaldon kattaminen  

+ 40.000

 

+ 24.000

 

+ 16.000

 

+ 80.000

90.000 54.000 36.000 180.000
Varojen alikatteen kattaminen  

+85.000

 

+51.000

 

+34.000

 

+170.000

Lisäpanostus yhteensä yhtiöpääomaan  

 

175.000

 

 

 

105.000

 

 

70.000

 

 

350.000

Lisäpanostusten suhde yhtiömiehittäin  

50 %

 

30 %

 

20 %

 

100 %

 

3.2 Takaisinsaannit henkilöyhtiön konkurssissa

Takaisinsaantilain säännökset soveltuvat kaikilta osin myös henkilöyhtiöihin. Vastuunalaisten yhtiömiesten osalta on kuitenkin tehtävä rajanveto sen osalta, onko konkurssipesän kannalta kyse todella takaisinsaannista eli liiketapahtuman tai järjestelyn peräyttämisestä takaisinsaantilain perusteella vai henkilöyhtiölain perusteella määräytyvästä velkavastuusta, jossa kanneoikeus on pesän velkojalla ei konkurssipesällä. Esimerkiksi, jos vastuunalainen yhtiömies on ostanut yhtiöltä omaisuutta alihintaan, tapaukseen voidaan soveltaa takaisinsaantilain asianomasta peräyttämissäännöstä.

Jos sen sijaan on kyse ylisuurista yksityisnostoista, joiden seurauksena yhtiömiehen pääomasijoitus on muuttunut negatiiviseksi, kyseessä ovat yhtiömiesten keskinäisiin saamis- ja velkasuhteisiin vaikuttavat tapahtumat. Epätasapaino yhtiömiesten yksityisnostoissa ei vaikuta yhtiömiesten vastuuseen yhtiön veloista.

Olennaista henkilöyhtiölaissa säädetyn yhtiömiesten velkavastuun kannalta on se, että henkilöyhtiön konkurssissa kaikista niistä veloista, joiden maksuun pesän varat eivät riitä, ovat yhteisvastuussa kaikki yhtiömiehet (eivät äänettömät). Kysymys ei tällöin ole konkurssipesän velkomuskanteesta (saati takaisinsaantikanteesta) vaan velkojan kanteesta vastuunalaisen yhtiömiehen velkavastuun toteuttamiseksi”

Yhtiömiesten yksityisnostoilla saattaa olla merkitystä arvioitaessa takaisinsaantilain 7 §:ssä säädettyä kohtuuttoman edun peräyttämistä. Kuten edellä on todettu, henkilöyhtiöissä on tavanomaista, että yhtiömiehet eivät nosta palkkaa laisinkaan tai suhteellisen vähän. Palkka korvataan yksityisnostoilla. Yksityisnostojen ja palkan yhteismäärän pitää olla oikeassa suhteessa tehtävästä maksettavan palkan yleiseen tasoon.

Mikäli palkkana ja yksityisnostoina maksettu määrä on ilmeisessä epäsuhteessa siihen mitä tehtyyn työhön ja muihin olosuhteisiin nähden voidaan pitää kohtuullisena, on asia tutkittava myös mahdollisen peräyttämiskanteen nostamisen näkökulmasta.

 

3.3 Muut kannemahdollisuudet

Edellä on tarkasteltu yhtiömiesten velkavastuuseen ja takaisinsaantilakiin perustuvia kannemahdollisuuksia. Yhteenvetona voidaan todeta, että henkilöyhtiön konkurssissa sovellettaviksi tulevat luonnollisesti kaikki konkurssimenettelyyn liittyvät kannemahdollisuudet, kuten:

  • Henkilöyhtiölaissa säädettyyn (1:1§) vastuunalaisten yhtiömiesten velkavastuuseen perustuva velkomuskanne,
  • henkilöyhtiölaissa (2:12 §) säädetty yhtiömiehen ja toimitusjohtajan toimiin kohdistuva vahingonkorvauskanne,
  • laissa takaisinsaannista konkurssipesään säädettyihin liiketapahtumiin tai järjestelyihin liittyvät peräyttämiskanteet,
  • kirjanpitolaissa (KPL 8:1 §) säädetyt kirjanpitorikosta, törkeää kirjanpitorikosta, tuottamuksellista kirjanpitorikosta tai kirjanpitorikkomusta koskevat rikoskanteet ja
  • rikoslaissa (RL 39 luku) säädetyt velallisen rikoksia koskevat

 

3.4 Vastuunalaisen yhtiömiehen konkurssi

Useasti vastuunalainen yhtiömies asetetaan velkavastuunsa johdosta myös konkurssiin. Yhtiömiehen ja henkilöyhtiön rinnakkaiset konkurssit voivat olla pesänhoidollisesti hyvinkin ongelmallisia. Käytännössä löytyy tapauksia, joissa useiden kommandiittiyhtiöiden yhteisen vastuunalaisen yhtiömiehen konkurssi on kestänyt kymmeniä vuosia.

[1] Henkilöyhtiöllä tarkoitetaan avointa yhtiötä (Ay) ja kommandiittiyhtiötä (Ky).

[2] Lain mukaan (AKYL 1:4, 1§) yhtiösopimuksessa on vähintään mainittava:

  • yhtiön toiminimi
  • kotipaikkana oleva kunta
  • toimiala sekä
  • yhtiömiehet.

Yhtiösopimuksessa on edellisten lisäksi suositeltavaa määrätä yhtiömiesten omistusosuudet ja pääomapanokset, yhtiön toimitusjohtajasta, tilintarkastajasta, yhtiömiesten kokouksesta, mistä asioista päätösten tulee olla yksimielisiä, yhtiömiesten vastuualueista ja taloudellisista eduista, yhtiösopimuksen voimassaoloajasta, yhtiön purkamisesta ym.

[3] Yhtiösopimus tulee merkitä kaupparekisteriin. Henkilöyhtiö syntyy yhtiösopimuksen rekisteröinnillä (AKYL 1: 2 §). Yhtiösopimus on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa yhtiösopimuksen allekirjoittamisesta. Yhtiö ei ole toimivaltainen ennen rekisteröintiä.

[4] Lain mukaan vastuullinen yhtiömies on myös vastuussa kaikista niistä veloista, jotka yhtiöllä oli hänen siihen liittyessään. Yhtiömies ei erotessaan yhtiöstä ole vastuussa niistä veloista ja velvoitteista, jotka ovat syntyneet sen jälkeen kun hänen eronsa on merkitty kaupparekisteriin ja kuulutettu (AKYL 4: 1 §).

[5] Tällaisesta esimerkkinä voidaan mainita rakennusalalla tavanomaiset työyhtymät. Ne ovat avoimia yhtiöitä, joissa yhtiömiehinä ovat rakennusprojektiin osallistuvat rakennusyritykset.

[6] Kts. yksityisnostojen käsittelystä konkurssissa, jäljempänä kohta 4.

[7] Kts. tilikauden voiton ja tappion käsittelystä tilinpäätöksessä jäljempänä kohta 2.4

[8] Kts. verohallinnon ohje avoimen ja kommandiittiyhtiön verotuksesta. Ohjeen mukaan tappiota ei kohdisteta yhtiömiehille.

[9] Esimerkissä tappiota ei ole jaettu yhtiömiehille vaan tappiokertymä on esitetty taseessa ja sitä on oikaistu kertyneellä voitolla. Voitto-osuuksia ei ole jaettu yhtiömiehille, mikäli taseessa on kattamatonta tappiota

[10] Laissa (AKYL 2: 9 §) määritelty yhtiömiesten vastuu tappiosta tarkoittaa käytännössä velkavastuun näkökulmasta sitä ”tappiota”, joka muodostuu velkojen ylittäessä yhtiön varojen realisaatiossa saadut varat.

[11] Jos yhtiömies asetetaan konkurssiin, saa velkoja valvomalleen saatavalle jako-osuuden vain siitä osasta saatavaa, jota ei saada perityksi yhtiöltä (AKYL 4:3§)