Kansainväliseen verotukseen liittyvät uuden hallitusohjelman ehdotukset

18.6.2019 julkaistu artikkeli on päivitetty 19.6.2019.

Antti Rinteen hallitus kaavailee muutoksia kansainvälisen verotuksen alueella erityisesti osinkojen lähdeveron, haitallisen verokilpailun sekä Suomeen perustettavan kansallisen yhteistyöelimen muodossa.

Hallitusohjelmassa todetaan, että tarkoituksena on jatkaa jo aiemmin toteutettujen kansainvälisten ja kansallisten veronkiertoa estävien toimien vaikuttavuuden arviointia sekä jatkaa veronkierron ja aggressiivisen veronkierron torjuntaa erillisellä toimenpideohjelmalla.

Kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaiset toimet

Hallitusohjelmassa on listattu seuraavat kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaiset toimet:

1 Uuden veromallin selvitys

Selvitetään, onko mahdollista ottaa käyttöön veromallia, joka estää ulkomailla asuvien Suomessa verovelvollisina olleiden myynteihin, lahjoihin ja perintöihin liittyvien verojen välttämisen.

 Toimenpideohjelman kohta 1 voi sisältää perintö- ja lahjaverolain asumiskäsitteeseen laajentamisen kattamaan ulkomaille muuttaneet aikaisemmin Suomessa asuneet henkilöt. Lisäksi tuloverotuksen puolella on mahdollisia määräykset, jotka mahdollistaisivat Suomessa kertyneen luovutusvoiton verottamisen Suomesta poismuutosta huolimatta.  

 

2 Mankala-yhtiöt

Selvitetään mahdollisuudet siirtää Mankala-yhtiöt ja julkisomisteiset infra-hankeyhtiöt korkovähennysrajoituksen ulkopuolelle. Arvioidaan, onko nykyinen korkorajoitus- ja veronkiertosäännöstö riittävän tehokas keino estämään verotettavan tulon siirtäminen Suomen verotusvallan ulkopuolelle esimerkiksi pääomasijoitusrakenteissa.

Osittain EU:n lainsäädännön vuoksi, Suomessa muutettiin elinkeinoverolain korkovähennysrajoitusta koskevaa sääntelyä, jolla rajoitetaan etuyhteysyrityksiltä otettujen lainojen korkojen vähentämistä verotuksessa.

Vähennysrajoitus koskee tilanteita, joissa korkomenot on suoritettu konserniyhteysosapuolille ja jos korkomenot ylittävät korkotulot on näitä nettokorkomenoja mahdollista vähentää täysimääräisesti verovuosittain enintään 500 000 euron osalta. Jos nettokorkomenot ylittävät mainitun
500 0000 euroa on niitä mahdollista vähentää enintään 25 % oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Korkomenot, jotka ylittävät edellä mainitun 25 % ei ole mahdollista vähentää verovuonna. Nettokorkomenoja, joita ei ole suoritettu konserniyhteysosapuolille on mahdollista vähentää tietyin edellytyksin 3 000 000 €.

Toimenpideohjelman kohtaan 2 liittyen on tarkoitus selvittää mahdollisuutta rajata nk. Mankala-yhtiöt ja julkisomisteisten infra-hankeyhtiöt korkovähennysrajoituksen ulkopuolelle.

Mankala yhtiöillä tarkoitetaan yhtiöitä, jotka toimivat energia-alalla omakustanneperiaatteella.

3 Yhteisölainsäädännön uudistamisen tarve

Arvioidaan väliyhteisölainsäädännön uudistamisen tarvetta aggressiivisen verosuunnittelun näkökulmasta.

Väliyhteisölainsäädännön tavoitteena on ehkäistä verotettavan tulon siirtämistä Suomesta kevyemmän verotuksen valtioihin.

Väliyhteisölainsäädäntö mahdollistaa tietyin edellytyksin ulkomaille sijoittuneen osakeyhtiön tai muun yhteisön tulon verottamisen Suomessa väliyhteisön suomalaisen edunsaajan tulona.

4 Säännöksen käyttöönotto

Otetaan käyttöön säännös, jonka mukaan yhteisö tai yhteisetuus katsotaan kotimaiseksi, jos se on perustettu Suomen lainsäädännön mukaan, sen kotipaikaksi on rekisteröity Suomi tai sen tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa.

 Toimenpideohjelman kohdalla 4 pyritään lisäämään Suomen verotusoikeutta Suomessa toimivien, mutta ulkomaille rekisteröityjen yhtiöiden verotettavaan tuloon.

 

5 Konsernin tuloksentasaus

Uudistetaan konsernien tuloksentasausta koskevaa sääntelyä ja mahdollistetaan ulkomaisten tytäryhtiöiden niin kutsuttujen lopullisten tappioiden vähennyskelpoisuus.

 Toimenpideohjelman kohta 5 liittyy mahdollisuuteen vähentää ulkomaisen tytäryhtiön verotustappioita Suomessa silloin kun nämä tappiot jäisivät muutoin vähentämättä.

 

6 Peitelty osinko

Peitelty osinko on syytä katsoa kokonaan veronalaiseksi tuloksi.

 Peitelty osinko on luonnolliselle henkilölle 75 prosenttisesti veronalaista tuloa ja 25 prosenttisesti verovapaata tuloa. Peitelty osinko voi verovapaan osan vuoksi olla verotuksellisesti edullisemmin kohdeltua tuloa kuin muut ansiotulot. Toimenpideohjelman kohta 6 liittyy peitellyn osingon verovapaan osuuden poistamiseen.

 

7 Tosiasiallinen edunsaaja

Selvitetään, voidaanko ottaa käyttöön tosiasiallisen edunsaajan määritelmää koskeva säännös.

Toimenpideohjelman kohta 7 liittynee tavoitteeseen sivuuttaa keinotekoiseksi katsottuja omistusjärjestelyjä.

 

8 Siirtohinnoitteluoikaisusäännöstö

Siirtohinnoitteluoikaisusäännöstä uudistetaan siten, että sitä voidaan soveltaa OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden laajuudessa. Samassa yhteydessä tarkastellaan sitä, tulisiko lainsäädäntöä täsmentää siten, että tulon kohdentamisessa kiinteille toimipaikoille sovelletaan OECD:n kohdentamisohjeita.

Toimenpideohjelman kohta 8 liittyy kansainväliseen siirtohinnoitteluun ja kansainvälisissä konserneissa Suomeen allokoitavan tulon määrän kasvattamiseen verotuksessa.

 

9 Taloudellisen työnantajan käsite

Otetaan käyttöön taloudellisen työnantajan käsite, jotta Suomessa ei voi välttää veroja työskentelemällä näennäisesti ulkomaisen työnantajan lukuun.

Kansainvälisessä vero-oikeudessa Suomi on tulkinnut työnantajaksi tahon, joka vastaan palkanmaksusta työntekijälle. Tämä tulkinta vaikuttaa Suomen oikeuteen verottaa ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden palkkatuloa, jos palkanmaksusta vastaa ulkomainen konserniyhtiö.

Arvioitaessa taloudellisen työnantajan käsitteen soveltumista palkanmaksun sijasta arvioidaan sitä, ketä työntekijän työpanos tosiasiassa hyödyttää, ja katsotaan tämä taho ”taloudelliseksi työnantajaksi”.

Useissa verosopimuksissa on sovittu palkkatulon verotusoikeuden siirtymisen Suomen ulkomaisen työantajan tapauksessa, jos työntekijä oleskelee suomessa yli 183 päivänä 12 kuukauden/kalenterivuoden aikana.

Taloudellisen työnantajan käsitteen soveltaminen voi mahdollistaa ulkomailta Suomeen suuntautuvista lyhyistä työskentelyistä maksettavan palkan verottamista Suomessa ennen kuin 183 päivän määräaika on ylittynyt.

Taloudellisen työnantajan käsitteen soveltaminen tarkoittaa sitä, että verotuksessa Suomi voi katsoa esimerkiksi suomalaisen konserniyhtiön työntekijän (taloudelliseksi) työnantajaksi vaikka palkkatulo maksettaisiinkin ulkomaisen yhtiön toimesta.