Toimintakertomuksen merkitys tilinpäätösinformaatiossa

Johdanto

Toimintakertomus tuo tilinpäätösinformaation käyttäjälle tietoa, joka ei ilmene tilinpäätöksestä eli taseesta, tuloksesta, rahoituslaskelmasta ja liitetiedoista. Tilinpäätös itsessään keskittyy kertomaan, mihin tilikauden toiminta on johtanut, se ei kuvaa, millaisilla päätöksillä ja millaisissa olosuhteissa tilinpäätöksen luvut on saavutettu. Toimintakertomus on tilinpäätöstä täydentävä erillinen asiakirja, jossa yhtiö kuvaa muun muassa toiminnan kehittymistä menneellä tilikaudella tuoden esille merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä. Toimintakertomus sisältää myös kuvauksen olennaisista tapahtumista tilikauden päättymisen jälkeen ja arvion yhtiön tulevasta kehityksestä. Tilinpäätösinformaation käyttäjälle toimintakertomuksessa esitetyt tiedot olennaisista menneistä ja tulevista tapahtumista ja selvitys johdon tekemistä oletuksista ja arvioista, voivat vaikuttaa merkittävästi yhtiötä koskevaan päätöksentekoon. Pelkkään tilinpäätökseen pohjautuva päätöksenteko voi perustua pahimmassa tapauksessa täysin menneeseen informaatioon.

Toimintakertomuksen lisäksi yhtiö voi halutessaan täydentää tilinpäätösinformaatiota laatimalla myös erillisen vuosikertomuksen, jonka muotoa ei ole säännelty kirjanpitolaissa kuten tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen muotoa. Vuosikertomus ei ole myöskään tilintarkastuksen kohteena, joten sen tieto on varmentamatonta. Nykyisen lainsäädännön mukaisesti tilinpäätös ja toimintakertomus ovat molemmat tilintarkastuksen kohteena, mutta meneillään olevan tilintarkastuslain muutosesityksen mukaisesti toimintakertomus jäisi tulevaisuudessa laajan tilintarkastuksen ulkopuolelle.

Toimintakertomus hallituksen työkaluna

Toimintakertomus on hyvä hallituksen työkalu, jolla annetaan tilinpäätösinformaation käyttäjän päätöksenteolle tarpeellista lisätietoa. Toimintakertomuksessa voidaan antaa tilinpäätösinformaation käyttäjälle tietoa niin menneen tilikauden olennaisista tapahtumista kuin tulevaisuuden näkymistäkin. Sijoittajille ja rahoittajille erityisesti tulevaisuuden näkymillä voi olla merkittävää vaikutusta tulevaan rahoituspäätökseen.

Jarmo Leppiniemen, Raili Leppiniemen ja Timo Kaisalahden kirjassa Hyvä tilinpäätöskäytäntö (2013) on tuotu esille toimintakertomuksessa mahdollisesti esitettäviä tilikauden aikaisia ja tilikauden jälkeisiä olennaisia tapahtumia. Olennaisia tilikauden jälkeisiä tapahtumia voivat olla esimerkiksi liiketoimintayksikön myynti tai osto tai tuotantolinjan lopettaminen. Toimintakertomuksessa tulee myös selostaa kyseisten yksiköiden ja tuotantolinjojen vaikutus kirjanpitovelvollisen tuloksen muodostumiselle päättyneeltä tilikaudelta. Tilikauden olennaisia tapahtumia voisivat olla muun muassa uusien tuotteiden tai palveluiden kehittäminen, investoinnit uusiin tuotantolaitoksiin, uusien liiketoimintayksiköiden hankinnat tai vanhojen lopettamiset ja tilikauteen vaikuttava poikkeukselliset erät.

Toimintakertomuksen sisällön riittävyyttä voidaan joutua arvioimaan myös mahdollisissa riitatilanteissa. Ostovelkojalle, muulle vakuudettomalle velkojalle, sijoittajalle tai muulle yrityksen ulkopuoliselle taholle voi syntyä luottotappioita yrityksen menestymättömyyden vuoksi. Tällöin mahdollisesti myös toimintakertomuksessa olleiden kuvausten ja johtopäätösten oikeellisuus joutuu jälkiarviointiin (Jarmo Leppiniemi ym. Tilinpäätöksen tulkinta 8.2.2012) .

Ilman toimintakertomuksen tuomaa mahdollisuutta kertoa olennaisista tapahtumista voi tilinpäätösinformaatio jäädä varsin puutteelliseksi. Tilinpäätös keskittyy menneen tilikauden käsittelyyn, mutta ei kerro syitä tilikauden kehitykselle tai avaa mahdollisia tulevia tapahtumia.

Toimintakertomusta koskevat vaatimukset

Toimintakertomuksen tehtävänä on tilinpäätöksen ohella auttaa kirjanpitovelvollista antamaan kirjanpitolain vaatima oikea ja riittävä kuva yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomus toimii tilinpäätöstä täydentävänä asiakirjana, joten sen tavoite on lisätä tilinpäätösinformaatiota tilinpäätöksen ohella. Kirjanpitolautakunnan toimintakertomusta koskevan yleisohjeen mukaisesti, toimintakertomuksen tulee suunnata katsetta tulevaisuuteen, jotta tilinpäätösinformaation käyttäjien on mahdollista arvioida toimintaa pitkän tähtäyksen tavoitteiden toteutumisen kannalta.

Kirjanpitolain 3:1a§ mukaan toimintakertomus on laadittava, jos kirjanpitovelvollinen on yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö (esimerkiksi pörssiyhtiö), osuuskunta tai osakeyhtiö, joka ei lukeudu mikro- tai pienyritykseksi. Yritys voi laatia toimintakertomuksen myös vapaaehtoisesti, jolloin toimintakertomuksen on täytettävä kirjanpitolain ja osakeyhtiölain vaatimukset. Kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksessa kirjanpitovelvollisen tulee kuvata muun muassa seuraavia osa-alueita:

– toiminnan kehittyminen ja tuloksellisuus
– taloudellinen tilanne
– merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
– tiedot olennaisista tapahtumista tilikauden päättymisen jälkeen
– arvio kirjanpitovelvollisen todennäköisestä tulevasta kehityksestä
– selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta.

Kirjanpitolain vaatimukset toimintakertomuksen tiedoista painottavat sekä olennaisia tilikauden tapahtumia että arviota kirjanpitovelvollisen todennäköisestä tulevasta kehityksestä.

Toimintakertomuksen laadintavaatimukset voivat olla peräisin myös erillislainsäädännöstä kuten asunto-osakeyhtiölaista tai säätiölaista. Erillislainsäädännössä toimintakertomuksen laadintavelvollisuutta ei ole sidottu kirjanpitovelvollisen kokoon. Julkisen kaupankäynnin kohteena olevassa yhtiössä on noudatettava toimintakertomuksen laadinnassa myös arvopaperimarkkinalakia ja Finanssivalvonnan antamia ohjeistuksia.

Mikäli kirjanpitolain mukainen toimintakertomus tulee laatia, on huomioon otettava osakeyhtiölain 8:5§ vaatimukset toimintakertomukseen sisällytettävistä tiedoista. Osakeyhtiölain mukaan toimintakertomuksen tulee sisältää muun muassa seuraavat tiedot:

– hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi
– esitys mahdollisesta muun vapaan oman pääoman jakamisesta
– tiedot yhtiön osakkeiden määrästä osakelajeittain
– tiedot omista osakkeista
– pääomalainoista pääasialliset lainaehdot
– tiedot yhtiön ulkomaisista sivuliikkeistä
– tiedot osakeyhtiölaissa määritellyistä lähipiirilainoista ja rakenne- ja rahoitusjärjestelyistä
– tiedot lähipiirilainoista.

IFRS tilinpäätösnormisto ei toimintakertomusta tunne, joten IFRS:ää soveltavien yhtiöiden tulee laatia toimintakertomus osakeyhtiölain vaatimusten perusteella ja toimintakertomuksen tulee täyttää myös kirjanpitolain vaatimukset.

Jos kirjanpitolaki ei vaadi toimintakertomusta laadittavan, on osakeyhtiölaissa määritellyt tiedot esitettävä liitetiedoissa. Huomioon on otettava kuitenkin, että osakeyhtiölaissa edellytetyt toimintakertomustiedot kohdistuvat lähinnä menneisiin tapahtumiin eikä niissä vaadita arviota olennaisista tulevista tapahtumista, riskeistä tai johdon merkittävistä toimintaa koskevista arvioista.

Kirjanpitolain muutosten vaikutukset

Kirjanpitolain 1.1.2016 voimaan tulleet muutokset nostivat toimintakertomuksen laadintavelvollisuuden kokorajoja. Kokorajoissa muutos koskee liikevaihtovaatimuksia, jotka nousivat 7,5 miljoonasta eurosta 12 miljoonaan euroon ja tasevaatimuksia, jotka nousivat 3,65 miljoonasta eurosta 6 miljoonaan euroon. Hallituksen kirjanpitolain muutosesityksessä (89/2015) ilmenee, että vuonna 2012 tehtyjen tilastojen mukaisesti Suomen yrityskannasta 96,4 – 97,8 % koostuu mikro- ja pienyrityksistä, joten vain 3 prosenttia Suomessa toimivista yrityksistä on velvollinen laatimaan toimintakertomuksen. Huomioon on otettava kuitenkin, että julkisesti noteeratut yhtiöt ovat velvollisia laatimaan toimintakertomuksen yrityksen koosta riippumatta.

Kirjanpitolain muutosten yhteydessä tuli myös voimaan erillinen valtioneuvoston asetus pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista. Vaikka pien- ja mikroyritysten ei tarvitse laatia toimintakertomusta, tulee pien- ja mikroyritysasetuksen 3:13§:n mukaan kuitenkin esittää toimintakertomustietoja liitetietona, jos se on tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi asianomaisesta pienyrityksestä. Asetuksen mukainen vaatimus toimintakertomustietojen esittämisestä tarvittaessa koskee vain pienyritystä, ei mikroyritystä. Mikroyrityksen ei ole tarpeen sisällyttää kyseisiä tietoja tilinpäätöksen liitetietoihin, mutta se voi näin toimia halutessaan.

Kirjanpitolain mukaiset uudet kokorajat korostavat pienyrityksissä yhtiön operatiivisen johdon ja hallituksen näkemyksen merkitystä tilinpäätöksen oikean ja riittävän kuvan vaatimusten täyttymisestä. Kun entistä pienempi yritysten joukko on kirjanpitolain mukaan velvollinen laatimaan toimintakertomuksen, tulee tilinpäätöksen merkitys tilinpäätösinformaation kannalta korostumaan entisestään.

Voiko toimintakertomuksen informaatioon luottaa?

Toimintakertomuksen sisältämän tiedon luotettavuuden vahvistaa tämän hetkisen käytännön mukaan tilintarkastus. Tilintarkastuslain (1141/2015) mukaisesti tilintarkastuksen kohteena on yhteisön kirjanpito, tilinpäätös, toimintakertomus ja hallinto. Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastajan on annettava lausunto siitä, antavatko tilinpäätös ja toimintakertomus noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikean ja riittävän kuvan yhteisön tai säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta; sekä ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ristiriidattomia. Toimintakertomukseen on täten kohdistettu varsin laajat tarkastustoimenpiteet, koska niin tilinpäätöksen kuin toimintakertomuksen osalta on tarkastettava, antavatko ne oikean ja riittävän kuvan.

Parhaillaan meneillään on Euroopan Unionin tilinpäätöstä koskevan (2014/56/EU) direktiivin implementointi, joka voi muuttaa aikaisemmin tilintarkastuslaissa määriteltyä tarkastuksen kohdetta ja muuttaa toimintakertomukseen kohdistuvia tarkastustoimenpiteitä. Direktiivin implementoinnin jälkeen tilintarkastajan tulisi lausua vain tilinpäätöksen osalta, antaako tilinpäätös yksin oikean ja riittävän kuvan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tästä johtuen toimintakertomus ei enää olisikaan täyden tilintarkastuksen kohteena. Tilintarkastuslain muutosehdotus on käsittelyssä eduskunnassa.

Euroopan Unionin direktiivin implementoinnin yhteydessä toimintakertomukseen kohdistuvat tarkastustoimenpiteet rajattaisiin aikaisempaa tarkemmin, eikä tilintarkastaja antaisi tilintarkastuskertomuksessa lausuntoa toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslakia koskevan hallituksen esityksen (70/2016) mukaisesti tilintarkastuskertomuksessa olisi annettava erillislausunnot siitä, onko toimintakertomus laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti (yleensä osakeyhtiölaki ja kirjanpitolaki) ja ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot yhdenmukaisia.

Hallituksen esityksen mukaisesti toimintakertomukseen kohdistuvien tilintarkastajan suorittamien tarkastustoimenpiteiden määrä tulisi vähenemään aikaisemmasta. Tämän vuoksi toimintakertomus voi sisältää myös tietoja, joita tilintarkastaja ei ole varmentanut ja toimintakertomuksesta voi puuttua oikean ja riittävän kuvan vaatimia olennaisia tietoja. Toimintakertomus voi täten olla säännösten mukainen eli sisältää kaikkien vaatimusten mukaiset tiedot ja se voi olla yhtenäinen tilinpäätöksen tietojen kanssa. Tilintarkastajaa ei vaadita varmistamaan, että toimintakertomuksen tiedot tukevat tilinpäätöksessä esitettyjä tietoja oikean ja riittävän kuvan antamisessa.

Tilintarkastajan ei tarvitsisi lakimuutoksen jälkeen tarkastaa esimerkiksi tulevaisuuteen viittaavia arvioita. Tilintarkastajan tulee direktiivin implementoinnin jälkeen ottaa kantaa vain, onko hän havainnut olennaisia virheellisyyksiä toimintakertomuksessa. Hän ei erikseen kohdista tarkastustoimenpiteitä oikean ja riittävän kuvan näkökulmasta. Tilintarkastajan olisi myös entistä vaikeampi vaatia yhteisöä lisäämään toimintakertomukseen kirjanpitolain vaatimia olennaisia oikeaa ja riittävää kuvaa edellyttämiä tietoja. Tulevaisuudessa tilintarkastaja voi vaatia oikean ja riittävän kuvan esiin tuovia tietoja lähinnä tilinpäätöksen liitetietojen yhteyteen.

Lakimuutosta perustellaan sillä, että se mahdollistaisi yrityksille entistä laajemman vapauden toimintakertomuksen laadinnassa. Kun toimintakertomus ei ole kokonaisuudessaan tilintarkastuksen kohteena, voidaan siihen sisällyttää enemmän ei-taloudellista informaatiota ja hallitus voi vapaammin kuvata yhtiön tulevaisuuden näkymiä. Tilinpäätösinformaation käyttäjän tulee tulevaisuudessa kiinnittää entistä enemmän huomiota toimintakertomuksen tiedon luotettavuuden arvioimiseen ja otettava huomioon, että toimintakertomusta ei ole tilintarkastettu eli toimintakertomuksen osalta ei ole varmennettu, antaako se oikean ja riittävän kuvan kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Toimintakertomuksen rooli tulevaisuudessa

Toimintakertomus on olennainen tilinpäätösinformaation lähde, koska se kiinnittää huomiota yhtiön tulevaisuuden näkymiin menneen tilikauden olennaisten tapahtumien kuvaamisen lisäksi. Meneillään oleva tilintarkastuslain uudistus kaavailee toimintakertomuksen tilintarkastuksen rajaamista yksittäisiin Euroopan Unionin direktiiveissä määriteltyihin toimenpiteisiin. Tällöin Suomessa tehtävä toimintakertomuksen tilintarkastus vastaisi kansainvälistä käytäntöä. Lakimuutoksen jälkeen täysi tilintarkastus kohdistuu vain tilinpäätökseen, jolloin tilinpäätöksen yksin tulee antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Tilintarkastuslain muutoksella on merkittävä negatiivinen vaikutus tilinpäätösinformaation käyttäjälle. Tulevaisuudessa tilinpäätösinformaation käyttäjän tulee enemmän kyseenalaistaa toimintakertomuksen sisältö, koska siinä esitettyjä esimerkiksi tulevaisuuteen kohdistuvia tietoja ei ole tilintarkastettu. Laajasti varmennetun tilinpäätösinformaation fokus tulee siirtymään varsinaiseen tilinpäätökseen.

 

KHT Emmi Kavén