Vapaan oman pääoman rahaston käsittely verotuksessa

Osakas – Tarkista pääomansijoituksesi 10 vuoden aikaraja. Suunnittele SVOP-sijoitustesi verotus!

Nykyinen osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.9.2006. Osakeyhtiön sidotun pääoman määritelmä ja merkitys muuttuivat oleellisesti aikaisemmin voimassa olleesta osakeyhtiölaista. Eräs keskeisistä osakeyhtiölain muutoksista oli sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP-rahasto). Kyseiseen vapaan oman pääoman rahastoon voidaan merkitä varoja useilla eri perusteilla. Nykyisin monella osakeyhtiöllä on taseessa vapaan oman pääoman rahasto.

Nykyisen osakeyhtiölain tultua voimaan vuonna 2006, verolainsäädännössä ei ollut säännöksiä vapaan oman pääoman rahastosta jaettavien varojen verokohtelusta. Vapaan oman pääoman rahastosta jaettujen varojen verotus perustui pitkään verohallinnon vuonna 2007 julkaisemassa ohjeessa esitettyihin kannanottoihin.

Uudet verosäännökset voimaan vuoden 2014 alusta lähtien

Verolainsäädäntöön säännökset vapaan oman pääoman rahaston jakamisen verotuksesta saatiin vuoden 2014 alusta lähtien. Tuolloin voimaan tulleilla lakimuutoksilla on sisällytetty uudet säännökset tuloverolakiin, elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin ja maatilatalouden tuloverolakiin sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettuun lakiin. Elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin lisättyjä vapaan oman pääoman rahaston jakamista koskevia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa. Lakiin liittyi myös jäljempänä esitettävä siirtymäsäännös vuosille 2014 ja 2015.

Verotus pääsäännön mukaan osinkona

Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan pääsäännön mukaan saajalle osinkona. Mikäli saajana on yksityishenkilö, saattaa osinkona verotettavasta vapaan oman pääoman rahaston varojenjaosta aiheutua saajalle merkittäviäkin veroseuraamuksia. Veroseuraamuksen ankaruutta lisää myös se, että osinkoverotuksessa ei voi vähentää tehdyn sijoituksen hankintamenoa. Osakkaan ollessa ei listattu osakeyhtiö, on osinkona verotettava vapaan oman pääoman rahaston varojenjako saajalleen kuitenkin verovapaata tuloa. Mikäli kyseessä on osinkona verotettavasta varojenjaosta, tulevat sovellettavaksi myös muut osinkoverotuksen säännöt, mm. osingonmaksajan ennakonpidätysvelvollisuus.
Listayhtiöstä saatua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta käsitellään saajan verotuksessa aina osinkona.
Osinkona verotettava vapaan oman pääoman rahaston jakaminen ei pienennä osingon saajan omistamien osakkeiden poistamatonta hankintamenoa. Osakkeiden poistamaton hankintameno vähennetään vasta, kun osakas luovuttaa myöhemmin omistamansa osakkeet.

Verotuksen käsitteleminen poikkeuksellisesti luovutuksena

Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta voidaan edellä mainitusta pääsäännöstä poiketen verottaa veronalaisena luovutuksena, mikäli laissa säädetyt tiukat edellytykset täyttyvät. Tätä poikkeussäännöstä sovelletaan ainoastaan muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön varojenjakoon.

Luovutuksena verotettavasta varojenjaossa vapaan oman pääoman rahastosta varoja saavan yksityishenkilön voittoa laskettaessa vähennetään ensin osakkeen poistamaton hankintameno. Mikäli varoja palautetaan enintään osakkeiden poistamattoman hankintamenon määrä, ei saajalle käytännössä aiheudu palautuksesta veroseuraamuksia. Hankintamenona voidaan vähentää kuitenkin enintään luovutuksena pidettävän varojenjaon määrä eikä varojenjaosta voi siten syntyä luovutustappiota. Osakkeiden hankintamenon pieneneminen vaikuttaa luovutusvoiton määrään kasvattavasti, mikäli osakkeet myydään myöhemmin.

Luovutusvoitto verotetaan saajana olevalla yksityishenkilöllä pääomatulona ja osakeyhtiöllä elinkeinotulona. Luovutuksena käsiteltävä varojenjako ei ole saajana olevalle osakeyhtiölle veronalaista tuloa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 c §:n 3 momentin mukaan, jos varoja jakavan yhtiön osakkeet ovat osakkeenomistajan verotuksessa EVL 6 b §:n 2 momentissa tarkoitettuja verovapaasti luovutettavia käyttöomaisuusosakkeita. Varojenjako pienentää kuitenkin käyttöomaisuusosakkeiden poistamattoman hankintamenon määrää. Hankintamenon määrittäminen verovapaan varojenjaon jälkeen on olennaista, koska samat osakkeet voivat myöhemmin olla muita kuin verovapaasti luovutettavia osakkeita esimerkiksi omaisuuslajin, tulolähteen tai omistusosuuden muutoksen vuoksi.

Varojen verotus luovutuksena edellyttää saajan antamaa luotettavaa selvitystä siitä, että:

  • varoja jaetaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä;
  • pääomansijoitus palautetaan kymmenen vuoden kuluessa pääomansijoituksen tekemisestä;
  • jaettavat varat ovat peräisin pääomansijoituksesta ja
  • pääomansijoitus palautetaan pääomansijoituksen tehneelle henkilölle.

Kaikkien edellä mainittujen edellytysten tulee täyttyä, jotta varojen palautusta voidaan käsitellä luovutuksena. Jos pääomansijoituksena rahastoon merkittyjä varoja jaetaan esimerkiksi osakkeiden luovutuksen tai lahjoituksen jälkeen muulle kuin pääomansijoituksen tehneelle henkilölle, pidetään varojenjakoa uuden omistajan verotuksessa osinkona. Vastaavasti, mikäli varat on siirretty vapaan oman pääoman rahastoon esimerkiksi voittovaroista, palautusta käsitellään saajan verotuksessa osinkona, vaikka siirrosta vapaan oman pääoman rahastoon olisi kulunut alle 10 vuotta.

Varojen verotus luovutuksena edellyttää verovelvollisen esittämää vaatimusta veroilmoituksellaan. Ilman vaatimuksen esittämistä palautusta käsitellään osinkona.
Vapaan oman pääoman rahastossa voi varojen jakohetkellä olla saman henkilön eri ajankohtina tekemiä pääomansijoituksia. Verolainsäädännössä ei ole säännöksiä siitä, miten varojenjako tällaisessa tilanteessa kohdistetaan eri ajankohtina tehdyille pääomansijoituksille. Verohallinnon ohjeessa ”Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa” todetaan jaettavien varojen yhtiöoikeudellisen luonteen vuoksi olevan perusteltua, että varoja katsotaan palautettavan kullekin sijoittajalle hänen vanhimmasta sijoituksestaan alkaen.
Verohallinnon ohjeessa todetaan, että jos vapaan oman pääoman rahastoon on siirretty rahastosiirrolla varoja, jotka ovat peräisin yhtiöön tehdystä pääomansijoituksesta, sijoituksen tekemisajankohtana pidetään alkuperäisen pääomansijoituksen tekemistä yhtiöön. Jos varoja on siirretty esimerkiksi ylikurssirahastosta, on sijoituksen tekoajankohta se ajankohta, jolloin pääomansijoitus tehtiin ylikurssirahastoon.

Niissä tilanteissa, joissa jaettavien varojen yhteys pääomansijoituksiin jää epäselväksi, varojenjako käsitellään verotuksessa osinkona. Varojenjako käsitellään säännöksessä tarkoitetulla tavalla kaikkien verovelvollisten osalta, joiden kohdalla edellytykset täyttyvät. Jos edellytykset täyttyisivät esimerkiksi eri aikoina ja eri yhteyksissä tehtyjen sijoitusten vuoksi vain joidenkin osakkaiden osalta, varojenjako käsiteltäisiin näiden verotuksessa luovutuksena ja muiden verotuksessa osinkona. Säännöstä sovellettaisiin varojenjakoon vain niiltä osin, joilta edellytykset täyttyvät, ja loppuosa jaosta verotettaisiin osinkona.

Siirtymäsäännös

Vuoden 2014 alusta voimaan tulleisiin vapaan oman pääoman verotusta koskeneisiin lakimuutoksiin liittyi siirtymäsäännös. Siirtymäsäännöksen nojalla ennen 1.1.2014 tehtyjä pääomasijoitusten palauttamisia voitiin verottaa useissa tapauksissa luovutuksena, osinkoverotuksen sijaan, jos sijoitus palautettiin vuosien 2014 ja 2015 aikana. Siirtymäsäännöksen nojalla pääomasijoitus voitiin palauttaa myös muulle henkilölle kuin sijoituksen tehneelle henkilölle ja pääomasijoituksen palautusta voitiin käsitellä kuitenkin luovutuksena. Vastaavasti siirtymäaikana vuosina 2014 ja 2015 varoja palautettaessa ei ollut merkitystä sillä, koska alkuperäinen pääomasijoitus yhtiöön oli tehty.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuvan varojenjaon verosääntely on vielä monilta osin tulkinnanvarainen. Uuden lain soveltaminen käytännössä muotoutuu vasta parhaillaan oikeuskäytännön lisääntyessä. Kesäkuussa 2016 on julkaistu ensimmäisiä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoja koskevia Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja. Tuoreissa KHO:n julkaisuissa oli kysymys osakevaihdossa syntyneen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojen jakamisesta osakkaille (KHO:2016:103) sekä osakkeiden arvosta lahjaverotuksessa, kun lahjakirjan mukaan lahjaan ei sisältynyt lahjanantajan osuus sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (KHO:2016:104).

Oikeuskäytäntöä

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuvan varojenjaon verosääntely on vielä monilta osin tulkinnanvarainen.  Lain soveltaminen käytännössä muotoutuu vasta oikeuskäytännön lisääntyessä. Kesällä 2016 ja keväällä 2017 on julkaistu ensimmäisiä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoja koskevia Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja. Lisäksi Keskusverolautakunta on antanut SVOP-rahastoa koskevan ennakkoratkaisun elokuussa 2017.

Verohallinto on päivittänyt ohjetta viimeksi kesäkuussa 2018 ”Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa”. Ohjeeseen on lisätty Keskusverolautakunnan ja KHO:n ratkaisuja. Ohje käsittelee aikaisempaa laajemmin pääomasijoitusten muodostumista yhtiön toimintamuodon muutostilanteissa ja yritysjärjestelyissä sekä muun kuin osakkeenomistajan tekemää SVOP-sijoitusta.

Toistaiseksi ehkä merkittävimmässä KHO:n julkaisuissa (KHO:2016:103) oli kysymys osa­ke­vaih­dos­sa syn­ty­neen si­joi­te­tun va­paan oman pääo­man ra­has­ton va­ro­jen ja­ka­mi­sesta osak­kail­le. Ratkaisussa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjattua vastikeosakkeiden merkintähintaa pidettiin TVL:ssä tarkoitettuna pääomansijoituksena. Osakevaihdossa syntyneen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojen jakamiseen osakkaille voitiin soveltaa tuloverolain säännöstä varojenjaon verottamisesta luovutuksena.

Verohallinnon päivitetyn ohjeen mukaan liiketoimintasiirto on pääomasijoituksen muodostumisen näkökulmasta olennaisilta osiltaan samanlainen yritysjärjestely kuin osakevaihto. Liiketoimintasiirron yhteydessä vapaan oman pääoman rahastoon merkittyjä varoja pidetään pääomasijoituksena, kun arvioidaan edellytyksiä varojenjaon verottamiselle luovutuksena.

Osakevaihto ja liiketoimintasiirto ovat yhtiöoikeudelliselta luonteeltaan osakeanteja, joissa osakkeen merkintähinta maksetaan apporttiomaisuudella. Ne eivät ole luonteeltaan yleisseuraantoja ja niitä pidetään verotuksessa luovutuksena.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO:2017:55 käsittelee vapaan oman pääoman rahaston luonnetta jakautumisessa. Vastaanottavan yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon merkittyä siirtyvien varojen käyvän arvon ja kirjanpitoarvon erotusta ei pidetty pääomasijoituksena. Luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä ei voitu soveltaa rahaston varojen palauttamiseen.

Keskusverolautakunta on antanut ratkaisun KVL 2017/44, jossa varojenjakoa saavaa yhtiötä pidettiin EVL 6 c §:ää sovellettaessa samana henkilönä kuin siihen sulautuvaa toista yhtiötä, kun sulautuvan yhtiön tekemiä pääomasijoituksia oli tarkoitus palauttaa vastaanottavalle yhtiölle ennen sulautumista. Sulautuminen ja jakautuminen ovat yleisseuraannon luonteisia yritysjärjestelyjä. Verohallinnon ohjeen mukaan sulautumisessa ja jakautumisessa vastaanottavan yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon kirjattuja varoja voidaan pitää pääomansijoituksena ainoastaan, kun sulautuvaan tai jakautuvaan yhtiöön on tehty TVL 45 a §:ssä tai EVL 6 c §:ssä tarkoitettu pääomasijoitus ja tämä sijoitus on merkitty myös vastaanottavassa yhtiössä vapaan oman pääoman rahastoon. Sulautuvassa tai jakautuvassa yhtiössä on annettava varojen alkuperästä pääomasijoituksena aina luotettava selvitys. Jos varojen yhteys pääomasijoituksiin jää epäselväksi, varojenjako käsitellään verotuksessa osinkona.

Korkeimman hallinto-oikeuden julkaisu (KHO:2016:104) käsittelee osakkeiden arvoa lahjaverotuksessa. Lah­ja­kir­jan mu­kaan lah­jaan ei si­säl­ty­nyt lah­ja­nan­ta­jan osuutta si­joi­te­tun va­paan oman pääo­man ra­has­tosta, lisäksi lahjansaaja oli sitoutunut varojenjakoon, siten ettei hän saanut itselleen rahaston varoja yhtiön jakaessa niitä. KHO:n ratkaisussa yhtiön substanssiarvon perusteella lasketusta osakkeiden arvosta tuli vähentää se osa, joka oli perustunut yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman arvoon.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojenjaon verotuksessa huomioidaan palautettavien varojen alkuperäinen luonne ja käsittely perustuu aina tapauskohtaiseen arviointiin. Käytännössä sijoitetun vapaan oman pääoman varojenjakoon liittyviä verokysymyksiä esiintyy usein. Tilanne ja tulkinta voivat usein olla hyvin erilaisia kuin hallituksen esityksessä esille tuodut, oikeuskäytäntö tai Verohallinnon ohjeistuksessa käsitellyt tilanteet. Suunnittele SVOP-sijoitustesi verotus!

KLT Pia Hatinen ja VT Tom Hoffström

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu vuonna 2016. Oikeuskäytäntöä päivitetty 11/2018.