Viro kiinnostaa suomalaisia yrityksiä ja yrittäjiä

Viron 20.8.1991 tapahtuneen uudelleen itsenäistymisen jälkeen maahan alkoi virrata ulkomaalaisia yrittäjiä. Oy Tuokko Ltd:n perustaja Yrjö Tuokko näki tuolloin mahdollisuuden liiketoimintaan kehittyvässä Virossa. Tuokko OÜ perustettiin Viroon vuonna 1992.

Vuosien varrella palveluvalikoimaan ovat kuuluneet laki- ja tilintarkastuspalvelut. Nykyisin tarjoamme taloushallinnon palveluja ja veroneuvontaa sekä liiketoiminnan käynnistämiseen ja yrityksen perustamiseen liittyviä palveluja. Tarkkaa Virossa toimivien suomalaistaustaisten yritysten määrää ei ole tiedossa, mutta niitä on kuitenkin useita tuhansia.

Viroon perustetaan edelleen suomalaisten yhtiöiden tytäryhtiöitä, jonka lisäksi yksityisyrittäjien muutto Viroon on vilkasta. Palveluyritysten määrä on kasvanut merkittävästi. Nykyään moni työ voidaan tehdä missä tahansa ja asiakkaat voivat olla kaikkialta maailmasta. Monien kohdalla kansainvälistyminen alkaakin Viroon siirtymisestä asiakkaiden ollessa edelleen Suomessa.

Viron edut

Viro kehittää ja markkinoi itseään yrittäjäystävällisenä toimintaympäristönä ulkomaalaisille sijoittajille, minkä lisäksi yrittäjyyteen kannustetaan aidosti. Viro on poliittisesti vakaa ja moderni markkinatalous. Sijainniltaan ja yhteyksiltään Viron asema on hyvä. Yritystoiminnan aloittaminen Virossa on helppoa ja byrokratia vähäistä. Ulkomaalaisilla ovat samat oikeudet kuin paikallisilla yrityksillä sekä mahdollisuus ostaa ja omistaa kiinteistöjä ja maata. Virossa on edelleen kilpailukykyinen kustannustaso verrattuna Pohjoismaihin ja moniin muihin Euroopan maihin.

Vuonna 2016 Maailmanpankin tekemän raportin mukaan Viro on sijalla 16 tutkimuksessa, jossa selvitettiin yritystoiminnan harjoittamisen helppoutta 189 maassa. Viro on edelläkävijä IT-alalla ja maassa on korkeasti koulutettua työvoimaa. Vuoden 2016 tilastokeskuksen raportin mukaan 39,1 %:lla oli korkeakoulututkinto.

Yhtiömuodot

Rajavastuuyhtiö

Rajavastuuyhtiö = Osaühing = OÜ on yleisin ja suosituin pienten ja keskisuurten yhtiöiden käyttämä yhtiömuoto. Suomen laki ei tunne kyseistä yhtiömuotoa. Ominaista sille on joustava organisaatio ja yhtiön perustaminen sekä päätöksenteko ovat yksinkertaisemmin toteutettavissa kuin osakeyhtiössä. Minimiosakepääoma on 2.500 euroa. Luonnolliset henkilöt voivat perustaa yhtiön ilman välitöntä osakepääoman maksua.

Rajavastuuyhtiö eli osakkuusyhtiö perustetaan osakkaiden välisellä sopimuksella. Sopimuksen vähimmäissisältö on määritelty laissa. Lisäksi osakkaat voivat sopia osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista.

Rajavastuuyhtiön osakepääoma jakautuu osuuksiin. Perustajia ja osakkaita voi olla yksi tai useampia; nämä voivat olla joko yksityishenkilöitä tai yhtiöitä. Kansallisuudelle ei ole asetettu rajoituksia. Hallituksen jäsenistä vähintään puolella tulee olla kotipaikka EU:n alueella. Yhtiöosuus on vapaasti luovutettavissa muille osakkaille. Ulkopuolisille tahoille luovutettaessa muilla osakkailla on aina etuosto-oikeus. Osakkaat eivät vastaa yhtiön sitoumuksista henkilökohtaisella omaisuudellaan, vaan vastuu rajoittuu yhtiöosuuden määrään.

Rajavastuuyhtiön toimielimet

Rajavastuuyhtiöllä on kaksi pakollista toimielintä: osakkaiden kokous (üldkoosolek) ja hallitus (juhatus), jossa voi olla yksi tai useampia jäseniä. Rajavastuuyhtiölle voidaan valita hallintoneuvosto, jos yhtiöjärjestyksessä näin määrätään.

Hallitukselle kuuluu yhtiön varsinainen hallinto ja vastuu yhtiön jokapäiväisen liiketoiminnan piiriin kuuluvista asioista. Hallitus edustaa yhtiötä sen suhteissa kolmansiin osapuoliin. Mikäli jäseniä on vain yksi, tätä kutsutaan johtajaksi (juhataja). Kukin hallituksen jäsen voi yksin edustaa yhtiötä, ellei edustusoikeutta ole rajoitettu. Rajoitukset sitovat kolmansia tahoja vain, mikäli ne on rekisteröity kaupparekisteriin.

Toimitusjohtajaa Viron laki ei tunne. Yhtiössä voi tästä huolimatta olla (hallituksen ohella) toimitusjohtaja, mutta tällä ei yksin lain nojalla ole oikeutta edustaa yhtiötä sen suhteissa kolmansiin. Toimitusjohtajaa ei myöskään voida ilmoittaa kaupparekisteriin. Osakkaat voivat tehdä päätöksiä joko kokouksissa tai kokoontumatta. Osakkaat voivat halutessaan päättää myös hallituksen ja hallintoneuvoston toimivaltaan kuuluvia yksittäisiä asioita.

Osakeyhtiö

Osakeyhtiö = Aktsiaselts = AS vastaa suomalaista osakeyhtiötä. Minimiosakepääoma on 25.000 euroa. Kaikki osakeyhtiöiden osakkeet on rekisteröitävä Viron arvopaperikeskusrekisterissä arvo-osuusjärjestelmän puitteissa.

Osakkeet ovat vapaasti luovutettavissa, ellei myyntiä ole yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeella rajoitettu. Toiminta on julkista ja siihen liittyy raportointivelvollisuus. Tämä yhtiömuoto on harvinaisempi ja lähinnä suuryritysten yhtiömuotona käytetty.

Osakeyhtiön perustamisasiakirjat ovat perustamissopimus ja yhtiöjärjestys. Perustajia ja osakkaita voi olla yksi tai useampia; nämä voivat olla joko yksityishenkilöitä tai yhtiöitä. Perustajien ja osakkaiden kansallisuudelle ei ole asetettu rajoituksia.

Osakeyhtiöllä on kolme pakollista toimielintä: yhtiökokous (üldkoosolek), hallitus (juhatus), jossa voi olla yksi tai useampia jäseniä ja hallintoneuvosto (nõukogu). Yhtiökokoukset ovat varsinaisia tai ylimääräisiä kuten Suomessa. Mikäli yhtiössä on vain yksi osakas, yhtiökokousten pitäminen ei ole pakollista ja osakas voi tehdä yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvat päätökset ns. osakkeenomistajan päätöksinä.

Hallintoneuvosto valvoo hallituksen toimia. Hallintoneuvoston suostumus vaaditaan yhtiön normaalista liiketoiminnasta poikkeaviin toimiin, kuten toisen yhtiön osakkeiden hankintaan ja kiinteistökauppoihin. Hallintoneuvostossa tulee olla vähintään kolme jäsentä. Heille ei ole asetettu kotipaikkavaatimuksia.

Notaari

Virossa on käytössä notaarijärjestelmä. Yritys perustetaan notaarin toimistossa, jos perustajalla ei ole virolaista sähköistä henkilökorttia. Notaari laatii vironkieliset perustamisasiakirjat ja toimittaa ne kaupparekisteriin. Yhtiö rekisteröidään viiden työpäivän sisällä.

Arvopaperirekisterissä rekisteröimättömien yhtiöiden osakekaupat tehdään aina notaarilla. Myös kiinteistökaupat eli asuntojen osto ja myynti tehdään notaarin toimistossa.

E-resident

Vuonna 2014 lanseerattiin muualla kuin Virossa asuville e-asukaskortti, joka mahdollistaa sähköisen asioinnin eri viranomaisten kanssa.

Kortin avulla yrityksen voi perustaa internetin kautta. Tällöin yrityksen rekisteröinti tapahtuu saman päivän aikana. Lisäksi kortin avulla voi asioida mm. kaupparekisterin, verottajan ja pankin kanssa. Kortilla voi allekirjoittaa digitaalisesti sopimukset. Ulkomailla asuvat hallituksen jäsenet pystyvät tekemään kortilla  kaikki yhtiön hallinnolliset asiat, mm. allekirjoittamaan tilinpäätökset, joten asioiden hoito ei vaadi käyntiä Virossa.

Kortin käyttö vaatii USB-porttiin laitettavan kortinlukijan ja tietokoneelle asennettavan ohjelman. Virossa palvelut ja portaalit ovat käytettävissä myös englanniksi.

Tilintarkastus

Osakeyhtiölle tulee aina valita tilintarkastaja ja tilintarkastus on pakollinen. Rajavastuuyhtiöön pitää tehdä tilintarkastus, jos kaksi seuraavista vaatimuksista täyttyy:

  • liikevaihto 4 milj. eur
  • tase 2 milj. eur
  • työntekijöitä 60

Tai jos yksi seuraavista vaatimuksista täyttyy:

  • liikevaihto 12 milj. eur
  • taseen loppusumma  6 milj. eur
  • työntekijöitä 180

Lisäksi laissa on suppeampi tilintarkastajan katselmus, joka tulee tehdä rajavavastuuyhtiöön, jos kaksi seuraavista vaatimuksista täyttyy:

  • liikevaihto 1,6 milj. eur
  • tase 0,8 milj. eur
  • työntekijöitä 24

Tai jos yksi seuraavista vaatimuksista täyttyy:

  • liikevaihto 4,8 milj. eur
  • taseen loppusumma 2,4 milj. eur
  • työntekijöitä 72

Tilintarkastajan tulee olla Virossa auktorisoitu tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Varatilintarkastajaa Viron laki ei tunne.

Verotuksesta

Viron verojärjestelmä on helppo ja läpinäkyvä. Merkittävä tekijä yritysverotuksessa on, että yrityksen tulosta verotetaan vasta osingonjaon yhteydessä. Osingoista ja muista veronalaisista menoista ja maksuista yrityksen tulovero on 20 %. Veron määrä lasketaan suorituksen nettomäärästä kertoimella 20/80. Maksettava osingon ollessa 100.000 euroa, on vero 20/80 x 100.000 eli 25.000 euroa.

Suomalaisen emoyhtiön saadessa osinkoja virolaiselta tytäryhtiöltä on osinko verovapaata tuloa EU:n emo-tytäryhtiödirektiivin perusteella. Toisesta EU- tai ETA-valtiosta saadusta osingosta osingonsaajaa verotetaan kuten suomalaisesta yhtiöstä saatua osinkoa, jos osingonsaaja on Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö.  Sen sijaan osingonsaajan asuessa Virossa ja ollen Virossa yleisesti verovelvollinen, ei saatua osinkoa enää veroteta henkilöverotuksessa.

Kiinteistöjä ei veroteta kiinteistöverolla, vaan ainoastaan maata verotetaan suhteellisen alhaisella maaverolla. Tähän veroon on mahdollisesti tulossa korotuksia tulevaisuudessa.

Virolla on 56 maan kanssa verosopimus, joilla on mm. sovittu kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä.

Verottajalla on ajantasainen verotilijärjestelmä, jonka kautta tietojenvaihto ja kommunikointi verottajan kanssa sujuvat nopeasti ilman ylimääräistä byrokratiaa.

Henkilöiden tulovero on 20 % palkkatuloista ja esim. vuokratuloista. Vuonna 2016 henkilöverotuksessa voi ansaita verovapaasti 170 euroa / kk.

Arvonlisävero ja työnantajamaksut

Yleinen arvonlisäverokanta on 20 %. Alennettua 9 %:n verokantaa sovelletaan lääkkeisiin, lehtiin ja kirjoihin. Vuonna 2016 arvonlisäverovelvolliseksi pitää rekisteröityä 16.000 euron vuotuisen liikevaihdon täyttyessä. Tätä rajaa on päätetty nostaa vuoden 2018 alusta 40.000 euroon.

Työttömyysvakuutusmaksut vahvistetaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vuosina 2015-2018 työntekijän työttömyysvakuutusmaksu on 1,6 % ja työnantajan 0,8 %. Sosiaaliverot ovat yhteensä 33 %, josta sosiaaliturvamaksun osuus on 20 % ja sairausvakuutusmaksun osuus 13 %.

Virossa kaikki verot ja työnantajamaksut ilmoitetaan ja tilitetään verottajalle kuukausittain. Vakuutusyhtiöiden kanssa ei tarvitse tehdä erillisiä sopimuksia. Myöskään vuosi-ilmoituksia palkkojen osalta ei tehdä verottajalle eikä muille tahoille.

Työsopimuslaista

Sopimusvapaus on melko laaja. Työsopimuslaki määrittelee työsopimuksen päättämiseen liittyvät määräajat, jotka esim. taloudellista syistä ovat 15 päivästä 3 kuukauteen. Minimipalkka vuonna 2016 on 430 euroa ja keskipalkka 1163 euroa. Ammattiyhdistyksiä on vain muutamia, joten monet asiat voidaan käytännössä sopia joustavasti. Lähes kaikki lait on käännetty englanniksi ja voimassaoleva lainsäädäntö on helposti löydettävissä internetistä.

Kirjanpidon eroja

Yhtiön johdon velvollisuus on järjestää kirjanpito. Yhtiön ollessa alv-rekisterissä, pitää kirjanpito ja veroilmoitukset tehdä kuukausittain. Joka kuukauden 10. päivä tehdään tulo- ja sosiaaliveroilmoitus (TSD) ja joka kuukauden 20. päivä alv-ilmoitus (KMD). Verojen maksupäivät ovat samat. Suomeen verrattuna arvonlisäveron ilmoittaminen ja maksaminen on nopeampaa. Olennaisin ero verrattuna suomalaiseen kirjanpitoon on, että henkilöverotuksessa ei käsitellä lainkaan luontoisetuja. Yrityksen maksamista ja tarjoamista eduista verotetaan yhtiötä.

Osingot, lahjat, vieraiden vastaanottokulut sekä maksut, joista puuttuu vaadittava kirjanpitotosite verotetaan tuloverolla 20/80. Esim. asiakkaalle tarjotaan 10 euron lounas. 10 eur x 20/80 = 2,50 eur. Verottajalle tilitetään tulovero 2,50 eur.
Yhtiön kulu yhteensä 10 eur + 2,50 eur = 12,50 eur.

Työntekijä tai hallituksen jäsen syö 10 euron lounaan. 10 eur x 20/80 = 2,50 eur.
10 eur + 2,50 eur = 12,50 eur
12,50 eur x 33 % = 4,13 eur
Verottajalle tilitetään tulovero 2,50 eur + sosiaalivero 4,13 eur  = 6,63 eur
Yhtiön kulu yhteensä 10 eur + 6,63 eur = 16,63 eur.

Muuttaisinko Viroon?

Suomalaisen yrittäjän on suhteellisen helppo tulla Viroon. Maassa on jo paljon erilaisia toimijoita, joten neuvoja ja kontakteja saa, kun näkee hiukan vaivaa. Verkostoihin kuuluminen ja niiden kautta saadut kontaktit korostuvat Virossa.

Virossa on paljon suomalaisia yrittäjiä ja yhä enemmän perheitä muuttaa maahan. Yrittäjille löytyy useita verkostoja mm. Suomalais-eestiläinen kauppakamari – FECC, jossa yritysjäseniä on n. 200. FECC:n tilaisuuksissa tutustuu sekä suomalaisiin että virolaisiin yrityksiin ja ihmisiin.

Lisäksi monessa kaupungissa toimii Suomi-seura ja Tallinnassa lisäksi Virossa asuvien suomalaisnaisten verkosto Suomettaret. Tallinnassa on myös TASK eli Tallinnan suomalainen koulu, jonka olemassaolo on monelle Viroon muuttavalle perheelle merkittävä tekijä mahdollistaessaan lasten suomalaisen opetusohjelman mukaisen koulunkäynnin. Tallinnassa on myös suomenkielinen lastenhoitopaikka TaSuLa.

Virolaiset suhtautuvat suomalaisiin positiivisesti ja pitkälti asioiden sujuvuus on omasta asenteesta kiinni. Ystävällisyys, paikallisten tapojen, lakien ja ihmisten kunnioittaminen sekä tietty nöyryys asenteessa auttavat. Viroon ei kannata tulla periaatteella ”näin meillä Suomessa…”.

Tärkein asia vieraaseen maahan muuttaessa on kielen oppiminen. Perusfraasit oppii helposti eikä arkipäivän selviytymiskielitaidon omaksuminen ole suomalaiselle vaikeaa. Toki pidemmälle mennessä alussa helpolta tuntunut vironkieli muuttuu vaikeammaksi.

Viranomaisasiat järjestyvät Virossa lähes aina englanniksi ja joissain paikoissa jopa suomeksi. Suomalaisten kannattaa kuitenkin muistaa, että viron kielen taidon puuttuessa paras aloituskieli on englanti. Suomea ei osata lähtökohtaisesti etenkään nuoremman väen keskuudessa.

 

Johanna Vironmäki
toimitusjohtaja
Tuokko OÜ